Kehittämismenojen aktivointi osana yrityksen arvonkehitystä ja tilinpäätöksen tasapainottamista
Kehittämismenojen aktivointi on erityisesti teknologiayhtiöille ja tutkimusintensiivisille yrityksille tärkeä tilinpäätöserä, sillä se mahdollistaa pitkäaikaisten tulosta tuottavien projektien kustannusten jaksottamisen useammalle tilikaudelle. Suomessa kehittämismenojen aktivointia säätelee kirjanpitolaki (KPL), erityisesti 5. luvun 8 §, jossa määritetään kehitysmenojen käsittely käyttöomaisuuden hankintamenona.
Aktivoinnin edellytykset kirjanpitolain mukaan
Kirjanpitolain 5:8 § mukaan kehittämismenoja voidaan aktivoida taseeseen, jos ne täyttävät tietyt edellytykset. Aktivoinnin tulee perustua siihen, että kehittämisprojektista odotetaan saatavan taloudellista hyötyä tulevaisuudessa. Toisin sanoen menot voidaan kirjata omaisuudeksi, jos ne kohdistuvat tuotteen, palvelun tai teknologian kehittämiseen, jonka odotetaan tuottavan yhtiölle merkittävää lisäarvoa myöhemmin. Kehittämismenojen aktivoinnin tarkoituksena on antaa oikea kuva yhtiön taloudellisesta tilanteesta jakamalla kehityskustannuksia useille vuosille, jolloin menot vastaavat paremmin niiden tuottamaa hyötyä.
Kehittämismenot voidaan aktivoida vain, jos niistä saatava taloudellinen hyöty on riittävän todennäköinen ja se voidaan luotettavasti arvioida. Tämä on keskeinen kirjanpitolain vaatimus ja sen tarkoituksena on varmistaa, että taseeseen kirjattavat erät ovat todellisia investointeja, joista yritys voi odottaa saavansa taloudellista hyötyä tulevaisuudessa. Kehittämismenojen kirjaaminen taseeseen vähentää niiden verotuksellista rasitusta lyhyellä aikavälillä, koska menot eivät näy suoraan kuluna tuloslaskelmassa vaan vähenevät pitkän ajan kuluessa poistojen kautta. Yritysten tulee noudattaa varovaisuusperiaatetta kehittämismenojen aktivoinnissa.
Kirjanpitolautakunnan lausunnot
Kirjanpitolautakunta (KILA) on antanut useita lausuntoja, joissa kehittämismenojen aktivoinnin ehtoja tarkennetaan. Kehittämismenojen aktivointi on perusteltua vain, jos kehityshanke täyttää seuraavat kriteerit:
Projekti on teknisesti toteutettavissa.
On todennäköistä, että projektista syntyy taloudellista hyötyä.
Yrityksellä on riittävät resurssit projektin loppuunsaattamiseen.
Kehittämismenot voidaan luotettavasti määrittää.
Lisäksi KILA on muistuttanut, että mikäli projekti ei onnistu tai sen hyöty jää odotettua pienemmäksi, aktivoinnit tulee arvonalentumistestauksessa kirjata alas.
Esimerkki kehittämismenojen aktivoinnista
Aktivointi voi tapahtua esimerkiksi teknologiayhtiössä, joka kehittää uutta ohjelmistotuotetta; tuotekehityksessä aktivoitaviksi menoiksi voidaan lukea tutkimustyöhön liittyvät palkkakustannukset, laiteinvestoinnit ja muut hankkeeseen välittömästi liittyvät kulut. Kustannusten tulee olla dokumentoituja ja eriteltyjä, jotta niiden hyöty voidaan perustella ja arvioida myös ulkopuolisten tarkastajien kuten tilintarkastajien toimesta.
Kehittämismenojen aktivointi vaatii tarkkaa dokumentointia ja selkeää jaksottamisen perusteiden arviointia. Aktivoinnin yhteydessä on riskinä se, että taloudellisen hyödyn todennäköisyyttä ja määrää saatetaan arvioida liian optimistisesti, mikä voi johtaa yliarvostuksiin taseessa. Tämä puolestaan voi heikentää yrityksen tilinpäätöksen luotettavuutta ja altistaa sen mahdollisille taloudellisille korjaustoimille myöhemmin.
Tilintarkastajat kiinnittävät erityistä huomiota aktivointipäätöksiin varmistaakseen, että kehittämismenojen aktivointi on toteutettu kirjanpitolain ja hyvän kirjanpitotavan mukaisesti. Yrityksen on tärkeää noudattaa varovaisuusperiaatetta ja pyrkiä realistiseen arvioon tulevaisuuden tuotoista, jotta kehittämismenot eivät vääristä yrityksen taloudellista kuvaa.
Ääriesimerkkinä oikeuskäytäntö tuntee Turun hovioikeuden ratkaisun (R 17/1352), jonka sittemmin myös Korkein oikeus (ratkaisu 859/2019) vahvisti, jossa erään startup-yhtiön toimitusjohtaja tuomittiin törkeästä petoksesta, törkeästä kirjanpitorikoksesta ja velallisen epärehellisyydessä. Törkeän kirjanpitorikoksen tuomioon vaikutti kehittämismenot, joiden aktivoinnin perusteeksi toimitusjohtajalla ei ollut esittää näyttöä.
Aktivoiduissa kehittämismenoissa tulee siis noudattaa varovaisuusperiaatetta ja mahdollisimman tarkkaa dokumentaatiota hallituksen päätöksineen ja laskelmineen.
Yhteenveto
Kehittämismenojen aktivointi on merkittävä kirjanpidollinen päätös, joka vaikuttaa yrityksen taloudellisen tilanteen esittämiseen. Kehittämismenojen aktivointi taseeseen edellyttää Suomessa kirjanpitolain ja KILA:n lausuntojen mukaista huolellista harkintaa, jossa arvioidaan projektin tuottama lisäarvo ja onnistumismahdollisuudet. Yrityksen tulee myös jatkuvasti arvioida, ovatko aktivoinnin kriteerit edelleen voimassa, ja tehdä tarvittavat alaskirjaukset, mikäli odotettavissa oleva hyöty pienenee.
Kirjanpitolain asettamien kriteerien mukaisesti kehittämismenot voidaan aktivoida vain, jos niiden taloudellinen hyöty on todennettavissa. Aktivointipäätökset vaativat huolellista harkintaa ja dokumentointia, ja ne tulee toteuttaa hyvän kirjanpitotavan mukaisesti.
Ole vain rohkeasti yhteydessä, jos voimme olla avuksi. Yhteystiedot löydät täältä.
Pro-Ratio Ekonomipartner, taloushallintoa ammattitaidolla. Tilitoimistopalvelut koko Suomessa.