Peitelty osinko – huomaamaton mutta kallis virhe
Peitelty osinko on verotuksen termi, joka tarkoittaa piilotettua osingonjakoa – toisin sanoen yhtiön varojen siirtoa osakkaalle ohi normaalin osingonjaon muodollisten menettelyjen. Verotusmenettelylain (VML) 29 §:n mukaan peitellyllä osingolla tarkoitetaan rahanarvoista etuutta, jonka osakeyhtiö antaa osakkaansa (tai tämän omaisen) hyväksi osakkuusaseman perusteella vastikkeetta tai selvästi poikkeavalla hinnoittelulla. Pieni ja tavanomainen ero markkinahinnasta ei vielä merkitse peiteltyä osinkoa, mutta olennainen alihinta tai ylihinta osakkaan eduksi voi johtaa peitellyn osingon tulkintaan. Käytännössä kyse on siitä, että osakas saa yhtiöstä taloudellista etua muulla tavoin kuin avoimena osinkona.
Peiteltyyn osinkoon liittyy ajatus, että asiaa arvioidaan todellisen luonteen perusteella, ei sen mukaan miksi järjestely on muodollisesti naamioitu. Tyypillisesti peitelty osinko on ikään kuin yhtiön jakamaa voittoa, jota vain kutsutaan tai käsitellään kirjanpidossa joksikin muuksi (esimerkiksi palkan, vuokran, kauppahinnan tai muun sopimuksen muodossa). Yhtiön ja osakkaan välisessä toimessa sovelletaan ikään kuin käypää hinnoittelua takautuvasti: jos verottaja katsoo, että osakas on saanut etua osakkuusaseman perusteella, verotus toimitetaan kuin riippumattomat osapuolet olisivat perineet tai maksaneet käyvän hinnan. Osakkaan tuloksi luetaan tällöin käyvän arvon ja toteutetun hinnan välinen erotus.
On hyvä huomata, että peitelty osinko ei edellytä tahallisuutta tai veronkiertotarkoitusta – jopa tahattomat hinnoitteluvirheet osakkaan hyväksi voivat johtaa peitellyn osingon verotukseen. Säännös kohdistuu nimenomaan siihen, että osakas on saanut etua asemansa perusteella, eli mitä olisi tapahtunut riippumattomien osapuolten välillä on verrokkina. Peitellyn osingon käsite ulottuu myös osakkaan lähipiiriin: jos etuus annetaan esimerkiksi osakkaan puolisolle, lapselle tai vanhemmalle, sitä voidaan silti pitää osakkaan saamana peiteltynä osinkona.
Jos tällainen tilanne havaitaan vasta jälkikäteen – esimerkiksi verotarkastuksessa – verotus voidaan oikaista takautuvasti. Verotusmenettelylain 31 §:n nojalla Verohallinto voi määrätä osakkaalle lisäverot ja mahdolliset seuraamukset myös vuosilta, joiden verotus on jo aiemmin päättynyt.
Lainsäädäntö taustalla: VML 29 § ja OYL 13:1 §
Peitellystä osingosta säädetään nimenomaisesti verotusmenettelylain 29 §:ssä, jossa kuvataan sekä peitellyn osingon määritelmä että sen verotukselliset seuraamukset. Lain 1 momentti sisältää yllä kuvatun määritelmän (taloudellinen etu osakkaalle vastikkeetta tai poikkeavin ehdoin), ja 3–4 momentit säätävät peitellyn osingon veroseuraamuksista. Säännöstä sovellettaessa osakeyhtiöön rinnastetaan myös muut yhteisöt ja osakkaaseen myös jäsenet, eli peitellyn osingon käsite voi tulla kyseeseen myös esim. osuuskunnissa.
Myös osakeyhtiölaki (OYL) 13 luvun 1 § liittyy peiteltyyn osinkoon kieltämällä luvattomat varojenjaot. Osakeyhtiölain mukaan yhtiön varoja saa jakaa osakkeenomistajille vain laissa säädetyillä tavoilla (kuten osinko, pääoman palautus, omien osakkeiden hankinta, purkutase). Lain 13:1.3 §:n mukaan “muu liiketapahtuma, joka vähentää yhtiön varoja tai lisää sen velkoja ilman liiketaloudellista perustetta, on laitonta varojenjakoa. Toisin sanoen, jos yhtiö siirtää varoja osakkaalle tavalla, jolle ei ole aitoa liiketaloudellista syytä (esimerkiksi markkinaehtoinen vastike), rikkoo se yhtiölain varojenjakosäännöksiä. Tällainen tilanne on juuri peitellyn osingon ydin. Laissa on myös säädetty seuraamus: vastoin OYL:n määräyksiä osakkaalle jaetut varat on tietyissä tilanteissa palautettava yhtiölle, jos saaja tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää jaon olleen lainvastainen (palautettavalle määrälle on maksettava korkolain viitekoron mukaista korkoa). Tämä korostaa, että peitelty osinko ei ole vain verotustermi, vaan myös yhtiöoikeudellisesti kiellettyä varojenjakoa, josta voi seurata takaisinperintä.
VML 29 §:n 2 momentissa on lisäksi erikseen mainittu eräät järjestelyt, joilla osingon veroa yritetään kiertää muodollisesti: omia osakkeita hankkimalla tai osakepääomaa/rahastoja alentamalla osingosta menevän veron välttämiseksi jaetut varat katsotaan myös peitellyksi osingoksi. Eli esimerkiksi jos yhtiö ostaa osakkaansa omia osakkeita takaisin tai tekee pääoman palautuksen vain välttääkseen osinkoverotusta (ilman liiketaloudellista perustetta), verotus kohtelee näitäkin toimia peiteltynä osingonjakona. Samoin säännöksiä voidaan soveltaa myös yhteisöjen välisiin järjestelyihin, jos etu kierrätetään toisen yhtiön tai vaikkapa henkilöyhtiön kautta lopulta osakkaan hyväksi – verottaja katsoo silloin suoraan, että etu on saatu osakkuusaseman perusteella alkuperäisestä yhtiöstä.
Milloin peitelty osinko syntyy? – Tyypillisiä tilanteita
Yleensä peiteltyä osinkoa syntyy tilanteissa, joissa osakas saa yhtiöstä etua poikkeavalla hinnoittelulla. Alla on esimerkkejä tyypillisistä virhetilanteista, joista peitelty osinko voi muodostua. Nämä ovat käytännönläheisiä “sudenkuoppia”, joihin yrittäjät ja yrityspäättäjät voivat huomaamattaan langeta:
Yhtiön omaisuuden käyttö yksityistarkoituksiin alihintaan tai ilmaiseksi. Esimerkiksi osakas käyttää yhtiön omistamaa asuntoa, autoa, venettä tai vapaa-ajan asuntoa maksamatta käypää vuokraa. Jos yhtiön omistama vaikkapa lomamökki annetaan osakkaan henkilökohtaiseen käyttöön korvauksetta tai selvästi alle markkinahinnan, osakas saa peiteltyä osinkoa. Samoin jos osakas käyttää yhtiön autoa yksityisajoihin eikä siitä peritä asianmukaista korvausta tai luontoisetua, katsotaan erotus eduksi osakkaalle.
Osakkaan henkilökohtaisten menojen maksaminen yhtiön varoilla. Jos yhtiö maksaa osakkaan tai tämän perheen yksityisiä laskuja, hankintoja tai muita menoja ilman että niitä veloitetaan takaisin, kyseessä on peitelty osingonjako. Yhtiön kassaa ei tule sekoittaa omistajan kukkaroon – esimerkiksi osakkaan kodin remontin, lomamatkan tai muun henkilömenon kirjaaminen yhtiön kuluksi rinnastuu peiteltyyn osinkoon.
Alihintaiset tai ylihintaiset kaupat osakkaan ja yhtiön välillä. Kaikki osakkaan ja yhtiön väliset kaupat on tehtävä markkinaehtoisesti. Jos yhtiö myy omaisuutta osakkaalle alihintaan (esim. myy osakkaalle yhtiön omistaman auton selvästi käypää arvoa halvemmalla) taikka osakas myy yhtiölle jotain ylihintaan (esim. osakkaan henkilökohtainen omaisuus ostetaan yhtiölle selvästi yli markkinahinnan), syntyy peiteltyä osinkoa edun saaneen osapuolen hyväksi. Hinnoittelun poikkeama katsotaan voitonjaoksi: yhtiön tulosta oikaistaan ikään kuin kauppa olisi tehty käyvällä arvolla, ja osakkaan tuloksi tulee erotus. Yhtiön kannalta alihintainen myynti tarkoittaa luopumista tuotosta osakkaan hyväksi, ja ylihintainen ostaminen tarkoittaa ylimääräistä varojen siirtoa osakkaalle – molemmat ovat kiellettyjä varojenjakoja.
Liian suuri tai aiheeton palkka tai etu osakkaalle. Vaikka palkka ja normaalit luontoisedut verotetaan ansiotulona, myös niissä piilee peitellyn osingon mahdollisuus. Jos osakkaalle (tai hänen omaiselleen) maksetaan ylimitoitettua palkkaa suhteessa tehtyyn työhön, tai palkkaa maksetaan vailla todellista työpanosta (esimerkiksi “palkkaa” maksetaan osakkaan puolisolle, joka ei tosiasiassa tee yhtiössä töitä), kyseinen suoritus tai sen ylimenevä osa voidaan katsoa peitellyksi osingoksi. Palkka on verotuksessa korvausta tehdystä työstä, kun taas peitelty osinko on osakkuuden perusteella saatu etuus. Jos osakas nostaa yhtiöstä varoja ikään kuin palkkana, mutta todellisuudessa kyse on omistajan hyväksi tehdystä varojenjaosta (ilman aitoa työsuoritusta), verottaja voi puuttua asiaan. Esimerkki: Osakas perustaa holding-yhtiön ja laskuttaa itsensä konsulttina töihin operatiiviseen yhtiöönsä roolissa, joka käytännössä on palkkatyö – tällaisessa tapauksessa viranomaiset voivat katsoa järjestelyn muodollisesta laskutuksesta huolimatta palkaksi suoraan osakkaalle (KHO 2013:1). Samoin epätavanomaiset luontoisedut, jotka annetaan vain osakkaalle mutta eivät muille työntekijöille, voidaan katsoa peitellyksi osingoksi. Verottaja vertaa tällöin, saavatko muut (ei-osakkaat) työntekijät samantyyppisiä etuja; jos eivät, osakkaan saamaa etua ei pidetä normaalina palkkaetuna vaan peiteltynä osinkona.
Ylisuurten korkojen tai alihintaisen rahoituksen järjestelyt. Mikä tahansa rahoitusjärjestely osakkaan ja yhtiön välillä on riskialtis, jos ehdot eivät vastaa markkinoita. Esimerkiksi jos osakas lainaa rahaa yhtiöltä matalalla tai nollakorolla, voi korkoedun arvo olla peiteltyä osinkoa. Vastaavasti jos asetelma on toisin päin ja osakas lainaa yhtiölle rahaa ja yhtiö maksaa hänelle ylisuurta korkoa, ylimenevä osa voidaan katsoa peitellyksi osingoksi (osakkaan perusteeton etu yhtiöstä). Korkotasoa verrataan tyypillisesti markkinaehtoiseen korkoon – esimerkiksi mitä pankkilainasta joutuisi maksamaan tai mitä vastaavalle sijoitukselle saisi korkotuottoa – ja tätä selvästi korkeampi korko-osuus on peiteltyä osinkoa osakkaalle.
Yllä mainitut tilanteet kattavat yleisimmät tapaukset, joissa peiteltyä osinkoa syntyy. Yhteistä niille on, että osakas saa hyötyä siksi, että on osakas, ei siksi että hän olisi ulkopuolisen asemassa. Korostettakoon vielä, että myös tahaton toiminta voi johtaa peitellyn osingon tulkintaan – esimerkiksi jos vuokraksi sovitaan “sinne päin” -hinta ja myöhemmin verotarkastuksessa katsotaan sen poikenneen olennaisesti markkinatasosta osakkaan hyväksi, verotus oikaistaan peiteltynä osinkona riippumatta tarkoitusperistä. Suurin osa peitellyn osingon tapauksista paljastuukin verotarkastuksissa tai veroilmoitusten tietojen perusteella tehtävissä kontrolleissa, joten vahinkoonkin perustuva järjestely voi tulla viranomaisten tietoon jälkikäteen.
Oikeustapauksia peitellystä osingosta
Seuraavissa korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisuissa havainnollistetaan peitellyn osingon soveltamista käytännössä:
KHO 2013:1 – Toimitusjohtajasopimus ja palkkatulo vs. osinkotulo: Tapauksessa konsulttiyhtiön omistaja aikoi ryhtyä toisen yhtiön toimitusjohtajaksi oman osakeyhtiönsä kautta. Koska osakeyhtiölain mukaan toimitusjohtajana voi toimia vain luonnollinen henkilö, järjestelyllä yritettiin kiertää tätä vaatimusta laskuttamalla palkkio yhtiön nimiin. KHO katsoi, että asiakasyrityksen maksama korvaus oli tosiasiassa osakkaan henkilökohtaista palkkaa, ei konsulttiyhtiön tuloa. Näin estettiin se, että osakas olisi nostanut korvauksen myöhemmin yhtiöstään kevyemmin verotettuna. Tapauksen periaate on, että tehtävissä joissa voi toimia vain nimetty henkilö (kuten toimitusjohtaja, hallituksen jäsen ym.) palkkio kuuluu suoraan henkilölle eikä sitä voi ohjata verotta yhtiön kautta. Mikäli tällainen palkkio kuitenkin nostettaisiin yhtiöstä ilman palkkaverotusta, se voitaisiin katsoa peitellyksi osingoksi. Ratkaisu KHO 2013:1 vahvistaa osaltaan, ettei osakas voi muuntaa henkilökohtaista työansiotaan osakeyhtiön tuloksi välttääkseen veroja – palkkana maksettava korvaus on pidettävä palkkana, muuten piilee peitellyn osingon riski.
KHO 2015:161 – Isännöitsijäpalvelut laskutettuna yhtiön kautta: Tässä ratkaisussa käsiteltiin asunto-osakeyhtiön isännöitsijän tehtäviä. KHO katsoi, että toisin kuin edellä mainitussa toimitusjohtajatapauksessa, asunto-osakeyhtiön isännöintiä voitiin laskuttaa osana isännöintitoimiston (yhtiön) tarjoamia palveluja eikä suoraan henkilökohtaisena palkkana. Toisin sanoen KHO 2015:161 linjasi, että tietyissä tilanteissa yhtiön kautta tapahtuva palvelu (jopa jos se on henkilöriippuvainen) voidaan hyväksyä, jos se on vakiintunutta ja asiallisesti perusteltua. Tässä tapauksessa isännöitsijän palkkio sai pysyä yhtiön tulona, kun se oli osa laajempaa isännöintipalveluiden kokonaislaskutusta. Ratkaisu osoittaa, että peitellyn osingon tulkinta on hienovarainen: on arvioitava, perustuuko suoritus oikeasti työskentelyyn vai pelkästään osakkuuteen. Jos järjestelyllä on liiketaloudellinen perusta (kuten alan käytännöissä hyväksytty palvelumalli), sitä ei välttämättä pidetä peiteltynä osinkona.
KHO 2018:113 – Yhtiön resurssien käyttö verosäästöön osakkaan hankinnassa: Osakas A hankki itselleen ralliauton ja tarvikkeita Isosta-Britanniasta käyttäen omistamansa yhtiön (B Oy) nimeä ja ALV-tunnistetta, jolloin ostot käsiteltiin yhteisöhankintana verotta. A maksoi hankinnat omilla rahoillaan, eikä B Oy kirjannut menoja eikä tehnyt ALV-vähennyksiä, mutta järjestelyllä A vältti ulkomaisen arvonlisäveron maksamisen henkilökohtaisesti. KHO katsoi, että koska B Oy oli muodollisesti merkitty ostajaksi ja veroviranomainen peri myöhemmin maksamattomat ALV:t B Oy:ltä, A:n saama ALV-säästö oli katsottava B Oy:ltä A:lle tulleeksi rahanarvoiseksi eduksi – toisin sanoen peitellyksi osingoksi osakkaalle. Merkitystä ei ollut sillä, että A oli itse rahoittanut ostot eikä yhtiö ollut kirjannut kuluja – pelkkä yhtiön aseman hyödyntäminen verojen välttämiseksi tuotti osakkaalle edun. Tämä tapaus on hyvä esimerkki siitä, että peitelty osinko voi syntyä myös epätyypillisessä muodossa: yhtiön statuksen väärinkäyttö henkilökohtaisen veron välttämiseen rinnastettiin peiteltyyn voitonjakoon. Seurauksena A:lle määrättiin peiteltynä osinkona tuloveroa vältetyn ALV-määrän perusteella.
Edellä mainitut tapaukset korostavat yhtä aikaa sekä peitellyn osingon laajaa soveltamisalaa että sen rajatapauksia. Yhteenvetona: aina kun osakas saa yhtiöstä jotain sellaista etua, mitä ulkopuolinen ei saisi ilman vastaavaa korvausta, on syytä pysähtyä arvioimaan, onko kyseessä tosiasiassa peitelty voitonjako.
Peitellyn osingon seuraukset osakkaalle ja yhtiölle
Peitellyn osingon paljastuminen voi johtaa merkittäviin veroseuraamuksiin sekä edun saaneelle osakkaalle että yhtiölle. Osakkaan verotus kiristyy huomattavasti verrattuna normaaliin osingonjakoon. Peitelty osinko verotetaan kokonaisuudessaan saajansa ansiotulona. Vuodesta 2023 alkaen peitellyllä osingolla ei ole enää lainkaan verovapaata osuutta – aiemmin 25 % oli verovapaata ja 75 % veronalaista, mutta nyt koko etu verotetaan täysimääräisesti. Tämä tarkoittaa, että osakas maksaa peitellystä osingosta progressiivista tuloveroa kuten palkkatulosta. Käytännössä veroprosentti voi nousta lähelle korkeimpia marginaaliveroja (noin 50 % tienoilla suurituloisilla). Vertailun vuoksi: normaalit listautumattoman yhtiön avoimesti jakamat osingot verotetaan pääomatulona, jossa verokanta on 30 % ja 30 000 euron ylittävältä osalta 34 % – lisäksi osa osingosta voi tietyin edellytyksin olla verovapaata. Peitelty osinko sen sijaan menettää osingon verohuojennukset kokonaan ja muuttuu kalliiksi ansiotuloksi. Esimerkiksi yrittäjälle, joka olisi voinut nostaa yhtiöstä voittoja normaalina osinkona kevyemmin verotettuna, peitellyksi tulkitun jaon verorasitus on huomattavasti ankarampi.
Osakkaan kannalta on hyvä tiedostaa, että peitelty osinko tulee usein yllätyksenä jälkikäteen. Verotus toimitetaan yleensä takautuvasti: peitelty etu lisätään sen verovuoden tuloksi, jona osakas on edun saanut haltuunsa (nostettu, merkitty hänen tililleen tai muutoin hyödykkeenä käyttöön). Tällöin osakkaalle lähetetään oikaisuverotuspäätös ja maksuunpantavaksi tulevat lisäverot sekä mahdollisesti korkoja. Lisäksi peitellystä osingosta seuraa lähes poikkeuksetta veronkorotus (verotuksellinen rangaistusluonteinen lisämaksu), jos olosuhteet viittaavat säännösten rikkomiseen. Veronkorotus voidaan määrätä VML 32 §:n nojalla peitellyn osingon johdosta, tyypillisesti prosentuaalisena lisäyksenä jälkiveroon, erityisesti jos kyse on laiminlyönnistä tai tahallisesta piilottelusta.
Yhtiön verovaikutukset: Peitellyn osingon toteaminen vaikuttaa myös yhtiön verotukseen. Verottaja oikaisee yhtiön tulosta ikään kuin kauppa, vuokra tai muu liiketapahtuma olisi tehty markkinaehtoisesti. Tämä tarkoittaa, että yhtiön tuloon lisätään mahdollisesti aiemmin liian pienenä kirjattu tuottoerä tai vähennys kielletään, jos yhtiö on vähentänyt kuluina osakkaan hyväksi menneitä etuja. Esimerkiksi jos yhtiö myi omaisuutta alihintaan osakkaalle, yhtiön verotettavaan tuloon lisätään käyvän arvon ja perityn hinnan erotus (koska yhtiön katsotaan luopuneen tuosta osuudesta voitostaan osakkaan eduksi). Tai jos yhtiö on kirjannut kuluiksi osakkaan henkilömenoja, nämä kulut eivät ole vähennyskelpoisia yhtiön verotuksessa. Verolainsäädännön mukaan peitellyn osingon jakamiseen liittyvät menot eivät kuulu yhtiön tulonhankkimismenoihin, joten ne poistetaan verovähennyksistä. Äärimmillään, jos yhtiölle aiheutui peitellyn osingon jakamisesta jopa enemmän kustannuksia kuin edun käypä arvo (esim. yhtiö käytti 10 000 € tuottaakseen osakkaalle 8 000 €:n arvoisen edun), ylimenevä osuus kustannuksista lisätään nekin yhtiön tuloon. Yhtiö siis menettää verotuksessa sekä tulon (josta se olisi muuten hyötynyt) että kuluvähennykset (joita se yritti tehdä), mikä johtaa korkeampaan yhteisöveroihin. Suomen yhteisöverokanta on 20 %, joten yhtiö maksaa lisätyistä tuloista veroa ja toisaalta ei saa vähennyksiä – seurauksena sama euro voi tulla verotetuksi kahdesti: kerran yhtiön tulona ja uudelleen osakkaan tulona. Peitellyn osingon tapauksessa tämä kaksoisverotus on tarkoituksellista, jotta epäasiallisesta varojenjaosta ei hyödyttäisi verotuksellisesti.
Yhtiöoikeudellisesti peitelty osingonjako on, kuten edellä todettiin, laiton varojenjako. Mikäli tilintarkastaja tai verottaja havaitsee tällaisen jaon, osakkaalla on velvollisuus palauttaa saadut varat yhtiöön ainakin silloin, jos hän on ollut tietoinen tai hänen olisi pitänyt tietää teon lainvastaisuudesta. Käytännössä peitellyn osingon tilanteet tulevat usein esiin verotarkastuksen yhteydessä, mutta myös tilintarkastajan on puututtava ilmeiseen laittomaan varojenjakoon yhtiössä. Palautusvelvollisuuden ohella voidaan tapauskohtaisesti harkita myös muita seuraamuksia, mikäli kyse on ollut törkeästä menettelystä – esimerkiksi harkitaanko peitellyn osingon antamista ja ottamista osakeyhtiörikoksena tai veropetoksena, riippuu teon tahallisuudesta ja vakavuudesta. Yleensä hallinnolliset seuraamukset (jälkiverotus korotuksineen ja varojen palautus) ovat ensisijaisia, mutta jo niidenkin vaikutukset yrityksen talouteen ja maineeseen ovat huomattavat.
Miten välttää peitellyn osingon riskit?
Peitellyn osingon tilanteet ovat vältettävissä, kun yhtiön ja osakkaan väliset suhteet pidetään asiallisina ja liiketaloudellisesti perusteltuina. Seuraavassa on muutama käytännön vinkki yrittäjälle ja yritysjohdolle, jotta luottamus yhtiön toimintaan säilyy ja ikäviltä veroyllätyksiltä vältytään:
Pidä hinnoittelu markkinaehtoisena: Aina kun yhtiö myy tai ostaa jotain osakkaalta (tai osakkaan lähipiiriltä), varmista että hinta vastaa käypää arvoa. Tarvittaessa pyydä ulkopuolinen arvio tai vertaa markkinahintoihin. Sama koskee vuokria: esimerkiksi osakkaan henkilökohtaisesti omistamat tilat yhtiön käytössä tai päinvastoin – vuokratason on oltava markkinoiden mukainen molempiin suuntiin.
Erota yhtiön ja omistajan talous: Älä maksa henkilökohtaisia menoja yrityksen pankkikortilla tai kassasta. Kaikki osakkaan yksityiskulut kannattaa pitää erillään yhtiön kirjanpidosta. Jos osakas haluaa hyödyntää yrityksen tuloja, ota ne ulos joko palkkana, osinkona tai muuna laillisena suorituksena oikeiden prosessien kautta – älä “ota lainaksi” tai kirjaa kuluiksi omia menoja.
Dokumentoi ja perustele järjestelyt: Jos osakkaan ja yhtiön välillä on poikkeuksellisia sopimuksia (esim. osakas vuokraa omaa omaisuuttaan yhtiölle tai tarjoaa palveluita yhtiölle/yhtiöstä), dokumentoi sopimukset kirjallisesti, markkinahintaperusteet ja päätökset asianmukaisesti. Hyvä dokumentaatio osoittaa, että liiketoimi on harkittu ja perusteltu, mikä auttaa tarvittaessa puolustautumaan peitellyn osingon väitteitä vastaan. Dokumentoinnista lisää täällä.
Kohtuullinen palkkaus ja edut: Maksa osakkaalle palkkaa vain tehdystä työstä ja kohtuullinen määrä. Vältä järjestelyjä, joissa osakas nostaa palkkaa työpanokseen nähden huomattavan paljon tai vailla todellista roolia – nämä herättävät helposti verottajan huomion. Samoin osakasetuuksien (autoedut, puhelinedut, tms.) on hyvä olla linjassa yhtiön muulle henkilöstölle tarjottujen etujen kanssa. Jos vain omistajayrittäjä saa erityisiä etuja, varmista että ne käsitellään verotuksessa luontoisetuina eikä piilossa.
Kysy asiantuntijalta epäselvissä tilanteissa: Jos jokin järjestely mietityttää (esimerkiksi varojen nosto yhtiöstä jollain epätavallisella tavalla), on suositeltavaa kääntyä kirjanpitäjän, tilintarkastajan tai veroasiantuntijan puoleen etukäteen. Asiantuntija voi neuvoa, onko suunniteltu toimi turvallinen vai altistaako se peitellyn osingon riskille. Veroasioissa ennakointi on aina halvempaa ja helpompaa kuin jälkikorjaukset.
Peitelty osinko on olennainen käsite, jonka jokaisen yrittäjän tulee ymmärtää. Se suojaa veropohjaa siten, että yhtiön varoja ei voida huomaamatta jakaa omistajille verottajan ohi. Peitelty osinko syntyy tyypillisesti, kun osakas saa yhtiöstä edun, jota ulkopuolinen joutuisi maksamaan – oli se sitten alihintainen vuokra, henkilökohtaisten laskujen maksaminen firman piikkiin tai muu vastaava järjestely. Seuraukset voivat olla ankaria: osakkaalle täysin ansiotulona verotettava tulo (nykyään 100 % veronalainen) korkeammalla veroprosentilla, ja yhtiölle verotuksen oikaisu sekä mahdollinen laittoman varojenjaon hyvittäminen takaisin. Pahimmillaan päälle tulevat veronkorotukset ja korkoveloitukset.
Positiivista on, että peitelty osinko on täysin vältettävissä huolellisella toiminnalla. Kun yrityksen ja omistajan rahavirrat pidetään erillään, hinnoittelussa käytetään käypää arvoa ja noudatetaan lakien edellyttämiä muodollisuuksia (kuten päätetään osingonjaosta yhtiökokouksessa OYL:n mukaan), ei tarvitse pelätä peitellyn osingon ikäviä yllätyksiä. Kyse on pohjimmiltaan reiluudesta ja läpinäkyvyydestä: jos osakas ja yhtiö toimivat keskenään kuten riippumattomat osapuolet toimisivat, verotuskin kohtelee heitä tavalliseen tapaan. Epäselvissä tilanteissa kannattaa herkästi konsultoida asiantuntijaa – näin luodaan luottamusta herättävä ja terve pohja yhtiön taloudenpidolle ilman veroriskejä.
Ole vain rohkeasti yhteydessä, jos voimme olla avuksi. Yhteystiedot löydät täältä.
Pro-Ratio Ekonomipartner, taloushallintoa ammattitaidolla. Tilitoimistopalvelut koko Suomessa.