Kuljetusyrityksille ehdotetaan dieselveron palautusta

Hallitus esittää raskaan liikenteen ammattidieselille 3,3 sentin veronpalautusta litralta. Vuoden 2028 alusta käyttöön tavoiteltu uudistus koskisi vähintään 7,5 tonnin tavaraliikenteen ajoneuvoja ja kaupallista linja-autoliikennettä. Veronpalautuksen arvioidaan keventävän alan kustannuksia vuosittain noin 40 miljoonalla eurolla, mutta hallituksen oman vaikutusarvion mukaan kustannushyöty jäisi keskimäärin noin yhteen prosenttiin palautukseen oikeutettujen yritysten kokonaiskustannuksista.

Veronpalautus koskisi raskasta tavara- ja linja-autoliikennettä

Hallitus antoi 22. lokakuuta 2026 eduskunnalle esityksen ammattikäyttöön tarkoitetun dieselpolttoaineen veronpalautuksesta (HE 266/2026 vp). Esityksellä muutettaisiin nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annettua lakia ja valmisteverotuslakia.

Palautukseen oikeuttaisi dieselpolttoaine, jota käytetään kaupallisessa tavaraliikenteessä ajoneuvolla tai ajoneuvoyhdistelmällä, jonka suurin sallittu massa kuormattuna on vähintään 7,5 tonnia. Lisäksi palautus koskisi matkustajien kaupalliseen kuljettamiseen käytettäviä M2- ja M3-luokan linja-autoja.

Palautus ei rajoittuisi varsinaisiin kuljetusliikkeisiin. Myös yrityksen omaan liiketoimintaan liittyvät tavarakuljetukset voisivat kuulua järjestelmän piiriin, kun ajoneuvoa ja polttoaineen käyttöä koskevat edellytykset täyttyvät. Sen sijaan esimerkiksi kevyemmät jakeluautot ja pakettiautot jäisivät palautuksen ulkopuolelle.

Polttoaineen olisi oltava hankittu ja tankattu Suomessa. Palautusta voisi saada myös ulkomainen kuljetusyritys tai yksityinen elinkeinonharjoittaja, jos palautuksen edellytykset täyttyvät. Suomessa tankatun polttoaineen myöhempi käyttö ulkomailla ei sellaisenaan estäisi palautusta.

Veronpalautus keventäisi kustannuksia noin 40 miljoonalla eurolla vuodessa

Hallituksen esityksessä veronpalautuksen vuotuiseksi kustannusvaikutukseksi valtiolle arvioidaan noin 40 miljoonaa euroa. Tästä noin 35 miljoonaa euroa kohdistuisi kuorma-autoliikenteeseen ja viisi miljoonaa euroa linja-autoliikenteeseen.

Palautuksen taloudellinen merkitys vaihtelee huomattavasti kuljetuskaluston ja ajosuoritteiden mukaan.

Hallituksen esityksen vaikutusarviossa käytetään esimerkkinä 76 tonnin puutavarayhdistelmää, jonka vuosittainen ajosuorite on 170 000 kilometriä ja polttoaineenkulutus 60 litraa sadalla kilometrillä. Tällaisen ajoneuvoyhdistelmän veronpalautus olisi noin 3 300 euroa vuodessa.

Vastaavasti 35 tonnin maansiirtoautolla, jonka vuotuinen ajosuorite on 60 000 kilometriä ja kulutus 35 litraa sadalla kilometrillä, palautus olisi noin 700 euroa.

Esimerkit kuvaavat yksittäisten ajoneuvojen palautuksia. Useita raskaita ajoneuvoja käyttävän yrityksen saama kokonaispalautus voisi siten nousta huomattavasti suuremmaksi.

Esityksen valmistelussa arvioitiin myös 6,7 sentin litrapalautusta. Hallitus päätyi kuitenkin ehdottamaan 3,3 sentin palautusta valtiontaloudellisten perusteiden vuoksi.

Veronpalautuksen tarkoituksena on osaltaan kompensoida EU:n polttoaineen jakelun päästökaupan kustannusvaikutuksia. Palautus ei kuitenkaan välttämättä kattaisi päästökaupan aiheuttamaa mahdollista polttoaineen hinnannousua.

Kuljetussopimukset ratkaisevat, kuinka suuri hyöty jää yritykselle

Veronpalautuksen vaikutus kuljetusyrityksen kannattavuuteen ei ole yhtä suoraviivainen kuin palautettava veromäärä.

Kuljetusalan sopimuksissa käytetään yleisesti polttoainelisiä tai muita hinnantarkistusmekanismeja, joiden avulla polttoaineen hinnanmuutoksia siirretään kuljetuspalvelun tilaajan maksettavaksi.

Jos polttoainelisä perustuu polttoaineen markkinahintaan, veronpalautus ei välttämättä vaikuta sen laskentaan. Tällöin palautus voisi parantaa kuljetusyrityksen katetta, mikäli sopimuksessa ei ole sovittu palautuksen huomioimisesta.

Toisenlaisessa sopimusmallissa polttoainekustannusten alentuminen voi kuitenkin vaikuttaa kuljetuspalvelun hintaan joko suoraan sopimusehtojen perusteella tai myöhemmissä hintaneuvotteluissa.

Hallituksen esityksen vaikutusarviossa arvioidaankin, että veronpalautus siirtyisi todennäköisesti pääosin kuljetusten hintoihin polttoaine-ehtojen ja uudelleen neuvoteltavien sopimusten kautta. Tämän vuoksi vaikutus kuorma-autoliikenteen kannattavuuteen voisi jäädä kokonaisuutena vähäiseksi.

Yksittäiselle kuljetusyritykselle lopputulos riippuisi kuitenkin sen sopimuskannasta, asiakasrakenteesta ja hinnoitteluvoimasta.

Palautuksen vaikutusta olisi siksi perusteltua arvioida yhdessä polttoainelisien ja muiden hinnantarkistusehtojen kanssa. Erityisesti pitkäkestoisissa kuljetussopimuksissa on merkitystä sillä, miten mahdolliset veronpalautukset huomioidaan sopimushinnassa.

Veronpalautusta haettaisiin jälkikäteen

Hallituksen esityksen mukaan palautusta voitaisiin hakea joko puolivuosittain tai kerran kalenterivuodessa. Hakemusjaksot olisivat tammi–kesäkuu ja heinä–joulukuu tai vaihtoehtoisesti koko kalenterivuosi.

Palautuksen maksaminen edellyttäisi hakemusta ja luotettavaa selvitystä polttoaineen palautukseen oikeuttavasta käytöstä. Hakemus olisi tehtävä kolmen vuoden kuluessa sen kalenterivuoden päättymisestä, johon hakemusjakso kuuluu.

Palautukseen sovellettaisiin 330 euron alarajaa hakemusjaksoa kohti. Tätä pienempää palautusta ei maksettaisi. Alaraja vastaa 10 000 litran palautukseen oikeuttavaa dieselkulutusta.

Erityisesti pienemmillä kuljetusyrityksillä hakemusjakson valinnalla voisi olla merkitystä. Jos palautuksen määrä jäisi puolivuotiskaudella alle alarajan, koko kalenterivuotta koskeva hakemus voisi mahdollistaa alarajan täyttymisen.

Palautusjärjestelmä edellyttäisi käytännössä riittäviä tietoja polttoainehankinnoista ja palautukseen oikeuttavasta käytöstä. Useita ajoneuvoja käyttävissä yrityksissä ajoneuvokohtaiset polttoainekorttiraportit ja kulutusseuranta voisivat muodostaa keskeisen osan hakemuksen dokumentaatiota.

Palautuksen maksaminen jälkikäteen vaikuttaisi myös kassavirtaan. Polttoainehankinnat maksettaisiin normaalisti, mutta palautus saataisiin vasta hakemusjakson päättymisen ja hakemuksen käsittelyn jälkeen.

Esityksen valmistelussa kuljetusalan järjestöt esittivätkin palautusjaksojen lyhentämistä ja mahdollisuutta toteuttaa veroetu suoraan tankkauksen yhteydessä. Hallitus päätyi kuitenkin jälkikäteiseen palautusmenettelyyn, joka vastaisi pitkälti nykyisten energiaveronpalautusten hallinnollista toteutusta.

Uusiutuvan dieselin verokohtelu poikkeaisi tavallisesta dieselistä

Veronpalautuksen soveltamiseen vaikuttaisi myös käytetyn dieselpolttoaineen laatu.

Tavanomaisen EN 590 -standardin mukaisen dieselpolttoaineen osalta palautus voitaisiin maksaa ilman erillistä selvitystä polttoaineen sisältämän valmisteveron määrästä. Verohallinto julkaisisi hakemusjaksoittain tiedot palautukseen oikeuttavista standardin mukaisista polttoainetuotteista ja niiden kaupallisista tuotenimikkeistä.

Muiden dieselpolttoaineiden kohdalla palautuksen hakijan olisi osoitettava, ettei palautus johtaisi EU:n energiaverodirektiivin mukaisen vähimmäisverotason alittumiseen.

Esityksen mukaan muiden kuin EN 590 -standardin mukaisten tuotteiden veronpalautus edellyttäisi luotettavaa selvitystä siitä, että tuotteen valmisteveron ja huoltovarmuusmaksun yhteismäärä on vähintään 36,3 senttiä litralta.

Tällä on merkitystä erityisesti täysin uusiutuvalle HVO-dieselille, joka kuuluu parafiinisiä dieselpolttoaineita koskevan EN 15940 -standardin piiriin.

Hallituksen esityksen mukaan 100-prosenttisesta HVO-dieselistä ei nykyisellä verotasolla voitaisi käytännössä maksaa ehdotettua palautusta, koska sen verotus on jo lähellä EU:n vähimmäistasoa.

Sen sijaan tavanomaisen EN 590 -dieselin sisältämät uusiutuvat komponentit eivät estäisi veronpalautusta, jos polttoaine muutoin täyttää palautuksen edellytykset.

Valtiontukisäännökset rajoittaisivat palautuksen myöntämistä

Ammattidieselin veronpalautus olisi EU:n valtiontukisääntöjen mukaista verotukea. Siihen sovellettaisiin yleistä ryhmäpoikkeusasetusta, jolloin tukijärjestelmä ei lähtökohtaisesti edellyttäisi komission ennakkohyväksyntää.

Valtiontukisääntely asettaisi kuitenkin edellytyksiä tuensaajille.

Palautusta ei voitaisi myöntää yritykselle, joka on yleisessä ryhmäpoikkeusasetuksessa tarkoitetulla tavalla taloudellisissa vaikeuksissa. Palautuksen ulkopuolelle jäisivät myös yritykset, joita koskee komission aikaisempaan päätökseen perustuva maksamaton valtiontuen takaisinperintämääräys.

Lisäksi järjestelmään liittyisi tuensaajien rekisteröintiä ja valtiontukien avoimuutta koskevia velvoitteita.

Edellytysten täyttyminen olisi huomioitava erityisesti yrityksissä, joiden taloudellinen asema on heikentynyt tai joihin kohdistuu aikaisempia valtiontukien takaisinperintävelvoitteita.

Virheellisesti myönnetty palautus voitaisiin periä takaisin. Takaisinperintään voisi liittyä myös veronkorotus ja viivästyskorko.

Uudistus on tarkoitus ottaa käyttöön vuonna 2028

Hallituksen tavoitteena on ottaa ammattidieselin veronpalautus käyttöön EU:n polttoaineen jakelun päästökaupan alkaessa, tämänhetkisen arvion mukaan 1. tammikuuta 2028.

Ehdotetut lait tulisivat voimaan valtioneuvoston asetuksella säädettävänä ajankohtana. Verotuki olisi määräaikainen, ja sitä sovellettaisiin viimeistään 31. joulukuuta 2037 syntyneisiin palautusoikeuksiin.

Hallituksen esitys HE 266/2026 vp on edelleen eduskunnan käsiteltävänä. Veronpalautuksen lopullinen sisältö, voimaantulo ja käytännön hakumenettely varmistuvat vasta lainsäädännön hyväksymisen ja toimeenpanon yhteydessä.

Lähteet

Seuraava
Seuraava

EU-komissio haluaa puuttua verkkokaupan tilausansoihin ja harhaanjohtavaan markkinointiin