Valtiovarainministeriön työryhmä ehdottaa, että oikeus peruspankkipalveluihin laajennetaan koskemaan mikro- ja pienyrityksiä, elinkeinonharjoittajia, yhdistyksiä ja säätiöitä. Työryhmän mietinnön mukaan muutosten on tarkoitus tulla voimaan 1.7.2027. Tämä edellyttää kuitenkin sitä, että hallituksen esitys annetaan eduskunnalle ja eduskunta hyväksyy lain.

Verohallinnon yhteydessä toimivan Harmaan talouden selvitysyksikön toimialaa laajennetaan, ja selvitysyksikkö voi jatkossa tuottaa viranomaisille tietoa nykyistä laajemmin harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan tueksi. Muutosten tavoitteena on parantaa viranomaisten välistä tiedonvaihtoa ja vahvistaa viranomaisten mahdollisuuksia arvioida lakisääteisten velvoitteiden hoitamista. Uusi sääntely tulee voimaan 1.10.2026.

Patentti- ja rekisterihallitus on ilmoittanut, että kaupparekisterissä on edelleen noin 23.000 yritystä, jotka eivät ole ilmoittaneet tosiasiallisia edunsaajiaan. PRH lähettää näille yrityksille kesän ja syksyn aikana kirjeen, jossa yritystä kehotetaan tekemään edunsaajailmoitus laiminlyöntimaksun uhalla.

Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen tilinpäätösraportoinnin digitalisoinnista. Kyse on osakeyhtiöille ja niitä palveleville tilitoimistoille, tilintarkastajille ja järjestelmätoimittajille merkittävästä muutoksesta.

Eduskunta on hyväksynyt hallituksen esitykseen HE 199/2025 vp perustuvat työsopimuslain muutokset. Muutokset koskevat kolmea työnantajille käytännössä tärkeää kokonaisuutta: määräaikaisten työsopimusten tekemistä, lomautusilmoitusaikaa ja tuotannollisista tai taloudellisista syistä irtisanotun työntekijän takaisinottovelvollisuutta.

Finanssivalvonta määräsi 15.5.2026 Oma Säästöpankki Oyj:lle 400.000 euron yhteisen seuraamusmaksun sisäpiiriluetteloiden pitämiseen liittyvistä laiminlyönneistä. Päätös ei ole vielä lainvoimainen, ja pankilla on oikeus valittaa siitä Helsingin hallinto-oikeuteen.

Korkein hallinto-oikeus on antanut uuden ratkaisun ruokalähettien verokohtelusta. Ratkaisussa 1304/2026 oli kyse siitä, pidettiinkö Woltin lähettikumppanin avoimelle yhtiölle maksettuja palkkioita avoimen yhtiön elinkeinotulona vai yhtiömiehen saamana palkkana. KHO päätyi katsomaan, että palkkiot olivat yhtiömiehen palkkaa.

Pakotteiden soveltaminen on noussut yhä selvemmin osaksi suomalaisten yritysten arjen riskienhallintaa. Kyse ei ole enää vain suurten vientiyhtiöiden tai finanssialan erityiskysymyksestä. Pakotteet voivat vaikuttaa tavarakauppaan, palveluihin, maksuliikenteeseen, omistusrakenteisiin, rahoitukseen, kuljetuksiin, välittäjiin, alihankintaan ja asiakkaan tuntemiseen.

Työeläkeyhtiöt tarkistavat tänä vuonna noin 67.000 yrittäjän YEL-työtulon. Tarkistukset koskevat vuonna 2026 niitä yrittäjiä, joiden YEL-työtulo on viimeksi tarkistettu tai joiden YEL-vakuutus on tullut voimaan vuonna 2023. Osalle yrittäjistä kyse on jo toisesta tarkistuskierroksesta.

Lupa- ja valvontavirasto on käynnistämässä riskiarviovalvontakampanjoita, joissa valvonta kohdistuu rahanpesulain mukaisten ilmoitusvelvollisten omaan riskiarvioon. Viraston ilmoituksen mukaan riskiarviovalvontaa tullaan tänä vuonna kohdistamaan ainakin kirjanpitäjiin, välitysliikkeisiin ja oikeudellisten palveluiden tarjoajiin.

Suomessa valmistellaan rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämistä koskevan sääntelyn kokonaisuudistusta. Valtiovarainministeriön hankkeen mukaan tarkoituksena on valmistella uusi rahanpesulaki ja siihen liittyvät lakimuutokset, joilla pannaan täytäntöön EU:n uusi rahanpesusääntely.

Verohallinto ilmoittaa arvonlisäverotuksessa lisäselvittelyä vaativien tapausten keskimääräiseksi käsittelyajaksi tällä hetkellä 16 viikkoa. Tämä on ongelmallista erityisesti tilanteissa, joissa yritykselle olisi tulossa merkittävä arvonlisäveron palautus esimerkiksi investoinnin tai muun suuren hankinnan vuoksi.

Liikunta- ja kulttuuriedun verovapaata enimmäismäärää ehdotetaan korotettavaksi 400 eurosta 540 euroon vuodessa. Samalla edun käyttöalaa laajennettaisiin koskemaan myös tiettyjä luontoharrastuksia, kuten kalastusta ja metsästystä. Muutos ei ole vielä lopullinen, mutta toteutuessaan sitä sovellettaisiin jo vuoden 2026 verotuksessa.

Vuodelle 2028 suunniteltu YEL-uudistus on merkittävä muutos nykyiseen järjestelmään. Hallituksen linjauksen mukaan tavoitteena on lisätä yrittäjän valinnanvapautta ja tehdä YEL-maksuista paremmin yrittäjän todellista tulotasoa vastaavia.

Yrityksissä on arkipäiväistynyt malli, jossa omistaja- tai lähipiiriyhtiö laskuttaa tarkastettavaa yhtiötä "hallinnosta", "johtamisesta" tai management-feestä. Verotuksessa varsinainen kysymys on siitä, mitä tosiasiassa on tehty, kuka työn on tehnyt ja missä roolissa.

OYL 20:23 on osakeyhtiölain velkojiensuojan “hälytysvalo”. Ajatus on yksinkertainen: jos yhtiön oma pääoma painuu negatiiviseksi, hallituksen tulee saattaa tieto ulkopuolisten saataville tekemällä rekisteri-ilmoitus. Säännös on kuitenkin tulkinnallisesti yllättävän moniulotteinen.

Verohallinto julkaisi joulukuussa 2025 syventävän ohjeen “Kryptovarojen verotus” (Dnro VH/3057/00.01.00/2025), joka korvasi aiemman “Virtuaalivaluuttojen verotus” -ohjeen. Ohjeessa termit on yhtenäistetty: virtuaali-, krypto- ja vertaisvaluutoista puhutaan saman katon alla kryptovaroina.

EU AI Act on ensimmäinen laaja EU-tason tekoälysäädös. Se tuo riskiperusteiset velvoitteet sekä tekoälyä kehittäville että sitä käyttäville organisaatioille.

Rahanpesun torjunta ja kansainväliset pakotteet eivät ole vain pankkien tai vientiyritysten asia. Käytännössä velvoitteet näkyvät yhä useammin myös tavallisessa kotimaisessa liiketoiminnassa: asiakkuuksien avauksessa, omistusrakenteiden selvittelyssä, maksuliikenteessä, toimitusketjuissa ja sopimuskumppaneiden taustojen tarkistamisessa.

Verohallinto vahvistaa vuosittain enimmäismäärät, joiden puitteissa työnantaja voi maksaa työntekijälle verovapaita matkakustannusten korvauksia. Vuonna 2026 keskeiset määrät ovat kilometrikorvaus 0,55 €/km sekä kotimaan päivärahat 25 €/54 €.