Finanssivalvonta määräsi 15.5.2026 Oma Säästöpankki Oyj:lle 400.000 euron yhteisen seuraamusmaksun sisäpiiriluetteloiden pitämiseen liittyvistä laiminlyönneistä. Päätös ei ole vielä lainvoimainen, ja pankilla on oikeus valittaa siitä Helsingin hallinto-oikeuteen.

Korkein hallinto-oikeus on antanut uuden ratkaisun ruokalähettien verokohtelusta. Ratkaisussa 1304/2026 oli kyse siitä, pidettiinkö Woltin lähettikumppanin avoimelle yhtiölle maksettuja palkkioita avoimen yhtiön elinkeinotulona vai yhtiömiehen saamana palkkana. KHO päätyi katsomaan, että palkkiot olivat yhtiömiehen palkkaa.

Pakotteiden soveltaminen on noussut yhä selvemmin osaksi suomalaisten yritysten arjen riskienhallintaa. Kyse ei ole enää vain suurten vientiyhtiöiden tai finanssialan erityiskysymyksestä. Pakotteet voivat vaikuttaa tavarakauppaan, palveluihin, maksuliikenteeseen, omistusrakenteisiin, rahoitukseen, kuljetuksiin, välittäjiin, alihankintaan ja asiakkaan tuntemiseen.

Työeläkeyhtiöt tarkistavat tänä vuonna noin 67.000 yrittäjän YEL-työtulon. Tarkistukset koskevat vuonna 2026 niitä yrittäjiä, joiden YEL-työtulo on viimeksi tarkistettu tai joiden YEL-vakuutus on tullut voimaan vuonna 2023. Osalle yrittäjistä kyse on jo toisesta tarkistuskierroksesta.

Lupa- ja valvontavirasto on käynnistämässä riskiarviovalvontakampanjoita, joissa valvonta kohdistuu rahanpesulain mukaisten ilmoitusvelvollisten omaan riskiarvioon. Viraston ilmoituksen mukaan riskiarviovalvontaa tullaan tänä vuonna kohdistamaan ainakin kirjanpitäjiin, välitysliikkeisiin ja oikeudellisten palveluiden tarjoajiin.

Suomessa valmistellaan rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämistä koskevan sääntelyn kokonaisuudistusta. Valtiovarainministeriön hankkeen mukaan tarkoituksena on valmistella uusi rahanpesulaki ja siihen liittyvät lakimuutokset, joilla pannaan täytäntöön EU:n uusi rahanpesusääntely.

Verohallinto ilmoittaa arvonlisäverotuksessa lisäselvittelyä vaativien tapausten keskimääräiseksi käsittelyajaksi tällä hetkellä 16 viikkoa. Tämä on ongelmallista erityisesti tilanteissa, joissa yritykselle olisi tulossa merkittävä arvonlisäveron palautus esimerkiksi investoinnin tai muun suuren hankinnan vuoksi.

Liikunta- ja kulttuuriedun verovapaata enimmäismäärää ehdotetaan korotettavaksi 400 eurosta 540 euroon vuodessa. Samalla edun käyttöalaa laajennettaisiin koskemaan myös tiettyjä luontoharrastuksia, kuten kalastusta ja metsästystä. Muutos ei ole vielä lopullinen, mutta toteutuessaan sitä sovellettaisiin jo vuoden 2026 verotuksessa.

Vuodelle 2028 suunniteltu YEL-uudistus on merkittävä muutos nykyiseen järjestelmään. Hallituksen linjauksen mukaan tavoitteena on lisätä yrittäjän valinnanvapautta ja tehdä YEL-maksuista paremmin yrittäjän todellista tulotasoa vastaavia.

Yrityksissä on arkipäiväistynyt malli, jossa omistaja- tai lähipiiriyhtiö laskuttaa tarkastettavaa yhtiötä "hallinnosta", "johtamisesta" tai management-feestä. Verotuksessa varsinainen kysymys on siitä, mitä tosiasiassa on tehty, kuka työn on tehnyt ja missä roolissa.

OYL 20:23 on osakeyhtiölain velkojiensuojan “hälytysvalo”. Ajatus on yksinkertainen: jos yhtiön oma pääoma painuu negatiiviseksi, hallituksen tulee saattaa tieto ulkopuolisten saataville tekemällä rekisteri-ilmoitus. Säännös on kuitenkin tulkinnallisesti yllättävän moniulotteinen.

Verohallinto julkaisi joulukuussa 2025 syventävän ohjeen “Kryptovarojen verotus” (Dnro VH/3057/00.01.00/2025), joka korvasi aiemman “Virtuaalivaluuttojen verotus” -ohjeen. Ohjeessa termit on yhtenäistetty: virtuaali-, krypto- ja vertaisvaluutoista puhutaan saman katon alla kryptovaroina.

EU AI Act on ensimmäinen laaja EU-tason tekoälysäädös. Se tuo riskiperusteiset velvoitteet sekä tekoälyä kehittäville että sitä käyttäville organisaatioille.

Rahanpesun torjunta ja kansainväliset pakotteet eivät ole vain pankkien tai vientiyritysten asia. Käytännössä velvoitteet näkyvät yhä useammin myös tavallisessa kotimaisessa liiketoiminnassa: asiakkuuksien avauksessa, omistusrakenteiden selvittelyssä, maksuliikenteessä, toimitusketjuissa ja sopimuskumppaneiden taustojen tarkistamisessa.

Verohallinto vahvistaa vuosittain enimmäismäärät, joiden puitteissa työnantaja voi maksaa työntekijälle verovapaita matkakustannusten korvauksia. Vuonna 2026 keskeiset määrät ovat kilometrikorvaus 0,55 €/km sekä kotimaan päivärahat 25 €/54 €.

SVOP ja pääomalaina ovat käytännössä yleisiä välineitä yhtiön taseen vahvistamiseen ja rahoituksen järjestämiseen. Vaikka molemmilla voidaan parantaa yhtiön vakavaraisuuden vaikutelmaa ja helpottaa rahoituskeskusteluja, niiden oikeudellinen luonne on erilainen.

Vuoden 2026 alussa alennettu arvonlisäverokanta laskee 14 prosentista 13,5 prosenttiin. Muutos koskee samoja tavaroita ja palveluja, joihin 14 % on soveltunut tähän asti – esimerkiksi elintarvikkeita, ravintola- ja ateriapalveluja, lääkkeitä, majoitusta sekä henkilöliikennettä.

Kun puhutaan ”tosiasiallisista edunsaajista”, kyse on yksinkertaisesti siitä, kuka ihminen oikeasti omistaa tai käyttää määräysvaltaa yrityksessä. Ajatus on läpinäkyvyys: jos omistus tai määräysvalta piiloutuu ketjutusten, väliyhtiöiden tai erilaisten järjestelyiden taakse, rahanpesun ja harmaan talouden torjunta vaikeutuu.

Osakaslaina on yhtiön osakkaalleen myöntämä rahalaina, joka mahdollistaa varojen nostamisen yhtiöstä ilman välitöntä osinko- tai palkkaverotusta. Osakaslainaan liittyy kuitenkin merkittäviä oikeudellisia ja verotuksellisia seikkoja, jotka yrittäjän on syytä tuntea.

Peitelty osinko on verotuksen termi, joka tarkoittaa piilotettua osingonjakoa – toisin sanoen yhtiön varojen siirtoa osakkaalle ohi normaalin osingonjaon muodollisten menettelyjen. Verotusmenettelylain (VML) 29 §:n mukaan peitellyllä osingolla tarkoitetaan rahanarvoista etuutta, jonka osakeyhtiö antaa osakkaansa (tai tämän omaisen) hyväksi osakkuusaseman perusteella vastikkeetta tai selvästi poikkeavalla hinnoittelulla.