Yrityksissä on arkipäiväistynyt malli, jossa omistaja- tai lähipiiriyhtiö laskuttaa tarkastettavaa yhtiötä "hallinnosta", "johtamisesta" tai management-feestä.

Verotuksessa varsinainen kysymys on siitä, mitä tosiasiassa on tehty, kuka työn on tehnyt ja missä roolissa.

OYL 20:23 on osakeyhtiölain velkojiensuojan “hälytysvalo”. Ajatus on yksinkertainen: jos yhtiön oma pääoma painuu negatiiviseksi, hallituksen tulee saattaa tieto ulkopuolisten saataville tekemällä rekisteri-ilmoitus. Säännös on kuitenkin tulkinnallisesti yllättävän moniulotteinen.

Verohallinto julkaisi joulukuussa 2025 syventävän ohjeen “Kryptovarojen verotus” (Dnro VH/3057/00.01.00/2025), joka korvasi aiemman “Virtuaalivaluuttojen verotus” -ohjeen. Ohjeessa termit on yhtenäistetty: virtuaali-, krypto- ja vertaisvaluutoista puhutaan saman katon alla kryptovaroina.

EU AI Act on ensimmäinen laaja EU-tason tekoälysäädös. Se tuo riskiperusteiset velvoitteet sekä tekoälyä kehittäville että sitä käyttäville organisaatioille.

Rahanpesun torjunta ja kansainväliset pakotteet eivät ole vain pankkien tai vientiyritysten asia. Käytännössä velvoitteet näkyvät yhä useammin myös tavallisessa kotimaisessa liiketoiminnassa: asiakkuuksien avauksessa, omistusrakenteiden selvittelyssä, maksuliikenteessä, toimitusketjuissa ja sopimuskumppaneiden taustojen tarkistamisessa.

Verohallinto vahvistaa vuosittain enimmäismäärät, joiden puitteissa työnantaja voi maksaa työntekijälle verovapaita matkakustannusten korvauksia. Vuonna 2026 keskeiset määrät ovat kilometrikorvaus 0,55 €/km sekä kotimaan päivärahat 25 €/54 €.

SVOP ja pääomalaina ovat käytännössä yleisiä välineitä yhtiön taseen vahvistamiseen ja rahoituksen järjestämiseen. Vaikka molemmilla voidaan parantaa yhtiön vakavaraisuuden vaikutelmaa ja helpottaa rahoituskeskusteluja, niiden oikeudellinen luonne on erilainen.

Vuoden 2026 alussa alennettu arvonlisäverokanta laskee 14 prosentista 13,5 prosenttiin. Muutos koskee samoja tavaroita ja palveluja, joihin 14 % on soveltunut tähän asti – esimerkiksi elintarvikkeita, ravintola- ja ateriapalveluja, lääkkeitä, majoitusta sekä henkilöliikennettä.

Kun puhutaan ”tosiasiallisista edunsaajista”, kyse on yksinkertaisesti siitä, kuka ihminen oikeasti omistaa tai käyttää määräysvaltaa yrityksessä. Ajatus on läpinäkyvyys: jos omistus tai määräysvalta piiloutuu ketjutusten, väliyhtiöiden tai erilaisten järjestelyiden taakse, rahanpesun ja harmaan talouden torjunta vaikeutuu.

Osakaslaina on yhtiön osakkaalleen myöntämä rahalaina, joka mahdollistaa varojen nostamisen yhtiöstä ilman välitöntä osinko- tai palkkaverotusta. Osakaslainaan liittyy kuitenkin merkittäviä oikeudellisia ja verotuksellisia seikkoja, jotka yrittäjän on syytä tuntea.

Peitelty osinko on verotuksen termi, joka tarkoittaa piilotettua osingonjakoa – toisin sanoen yhtiön varojen siirtoa osakkaalle ohi normaalin osingonjaon muodollisten menettelyjen. Verotusmenettelylain (VML) 29 §:n mukaan peitellyllä osingolla tarkoitetaan rahanarvoista etuutta, jonka osakeyhtiö antaa osakkaansa (tai tämän omaisen) hyväksi osakkuusaseman perusteella vastikkeetta tai selvästi poikkeavalla hinnoittelulla.

Matkalasku on dokumentti, jolla työntekijä tai yrityksen omistaja ilmoittaa yhtiölle liiketoimintaan liittyvistä matkoista aiheutuneet kulut kuten päivärahat, kilometrikorvaukset ja muut matkakulut. Matkalaskun perusteella yritys voi maksaa työntekijälle verottomia matkakustannusten korvauksia.

Luottotappioiden oikea-aikainen kirjaaminen on olennaista, jotta yritys voi saada takaisin aiemmin tilitetyn arvonlisäveron. Verohallinnon käytäntöjen mukaan luottotappio tulee kirjata viimeistään kolmen vuoden kuluessa siitä, kun on käynyt ilmeiseksi, ettei saatavaa tulla saamaan. Mikäli alaskirjausta ei tehdä tässä ajassa, yritys menettää oikeuden arvonlisäveron palautukseen kyseisestä myynnistä.

Kehittämismenojen aktivointi on erityisesti teknologiayhtiöille ja tutkimusintensiivisille yrityksille tärkeä tilinpäätöserä, sillä se mahdollistaa pitkäaikaisten, tulosta tuottavien projektien kustannusten jaksottamisen useammalle tilikaudelle.

Kovenantit ovat yritysrahoituksessa ja lainasopimuksissa käytettyjä ehtoja, joilla pyritään turvaamaan lainanantajan etuja. Ne määrittelevät erityisiä velvoitteita tai rajoituksia lainanottajalle, joiden tarkoituksena on hallita riskiä ja varmistaa, että lainanottajan taloudellinen asema pysyy vakaana koko laina-ajan.

Myyntisaamiset ovat merkittävä osa monen yrityksen tasetta, ja niiden tehokas hallinta on avainasemassa kassavirran turvaamisessa.

Yrityksen luottoluokitus on kriittinen mittari, joka kuvastaa yrityksen taloudellista vakautta ja maksukykyä. Se kertoo ulkopuolisille sidosryhmille, kuten rahoittajille, toimittajille ja sijoittajille, kuinka luotettava yritys on taloudellisten velvoitteidensa täyttämisessä.

Audit trail eli kirjanpidon jäljitysketju on olennainen osa yrityksen taloushallintoa. Se varmistaa, että liiketapahtumat voidaan jäljittää ja todentaa alkuperäisestä tapahtumasta aina kirjanpitoon ja tilinpäätökseen saakka. Jäljitysketju ei ole vain tekninen vaatimus vaan se on avainasemassa kirjanpidon tarkkuuden, luotettavuuden ja lainmukaisuuden varmistamisessa.

Yrityksen kirjanpidon perusta on huolellisesti laadittu ja todistettava tositeaineisto. Tositteet ovat liiketapahtumien dokumentteja, joihin kirjanpitokirjaukset perustuvat. Ilman asianmukaisia tositteita ei voida varmistaa kirjanpidon oikeellisuutta ja sen vaatimusten täyttymistä. Kirjanpitolain 2. luvun 5 § asettaa selkeät vaatimukset tositteille, niiden sisällölle ja järjestelmällisyydelle.

Pakolliset laskumerkinnät käydään läpi verottajan syventävien ohjeiden Laskutusvaatimukset arvonlisäverotuksessa kohdassa 6.1 sekä arvonlisäverolaissa (AVL 209 e §).