Euroopan komissio esitti 11. marraskuuta 2026 laajaa kuluttajansuojan uudistusta, jolla puututtaisiin verkkokaupan harhaanjohtaviin myyntikeinoihin, vaikeasti irtisanottaviin tilauksiin ja digitaalisten palvelujen manipuloiviin ominaisuuksiin.

Keskusrikospoliisin rahanpesun selvittelykeskus vastaanotti alkuvuonna 2026 lähes 40 prosenttia enemmän riskiperusteisia ilmoituksia kuin vuotta aiemmin. Viranomaisen tuore katsaus nostaa samalla esiin yritysten ulkomaiset tilit, välikädet ja monimutkaiset yritysjärjestelyt rikoshyödyn siirtämisen keinoina.

Osakeyhtiöille, osuuskunnille, sivuliikkeille ja eurooppayhtiöille tulee vuonna 2027 uusi vuosittainen kaupparekisteritietojen tarkistusvelvollisuus. Ensimmäinen maksuton tarkistus on tehtävä YTJ-palvelussa viimeistään 31. joulukuuta 2027, vaikka rekisteritietoihin ei olisi tullut muutoksia.

Palkka-avoimuusuudistus muuttaisi myös pienten yritysten rekrytointia ja palkkatietojen käsittelyä. Työnantajien olisi avattava palkkauksen perusteita ja varauduttava työntekijöiden palkkatietopyyntöihin.

Oikeusministeriö on käynnistänyt maksukyvyttömyyslainsäädännön muutosten valmistelua. Osakeyhtiöiden kannalta merkittävä tausta on huhtikuussa 2026 voimaan tullut EU-direktiivi, joka edellyttää jäsenmailta muutoksia muun muassa konkurssia edeltäviin yrityskauppoihin, velkojien tiedonsaantiin ja yhtiön johdon velvollisuuksiin.

Kuluttajien luottamus Suomen talouteen heikkeni lokakuussa selvästi, ja halukkuus suuriin hankintoihin väheni. Vain 12 prosenttia kuluttajista piti ajankohtaa otollisena hintaville hankinnoille. Tulokset lisäävät epävarmuutta erityisesti kuluttajakaupasta, asumisesta ja remontoinnista riippuvaisten yritysten kysyntänäkymiin.

Lupa- ja valvontaviraston valvontakampanjat paljastivat huomattavia eroja rahanpesulain mukaisten riskiarvioiden laadussa. Osa riskiarvioista oli kopioitu muualta tai laadittu vasta viranomaisen pyynnön jälkeen. Valvontatulokset muistuttavat kaikkia rahanpesulain soveltamisalaan kuuluvia yrityksiä siitä, ettei riskiarvion pelkkä olemassaolo riitä velvoitteiden täyttämiseen.

Verohallinto on vahvistanut vuoden 2027 verovapaat matkakustannusten korvaukset. Kilometrikorvaus nousee kolmella sentillä ja kotimaan kokopäiväraha yhdellä eurolla. Osapäiväraha säilyy ennallaan. Uudet korvausmäärät tulevat voimaan 1.1.2027.

Eduskunta hyväksyi 23.10.2026 ensimmäisessä käsittelyssä hallituksen esityksen yhteisöverokannan alentamisesta 20 prosentista 18 prosenttiin. Muutoksen on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2027 alussa.

Osakeyhtiön lopettamiseen on tulossa nykyistä kevyempi vaihtoehto. Hallituksen esityksen mukaan yksityinen osakeyhtiö voitaisiin jatkossa poistaa kaupparekisteristä yhtiön omasta hakemuksesta ilman tavanomaista selvitysmenettelyä. Uudistus voisi säästää erityisesti toimintansa lopettaneilta pieniltä yrityksiltä aikaa ja kustannuksia.

Korkein hallinto-oikeus on ratkaissut, koskeeko osakaslainan pääomatuloverotus myös ulkomaisesta yhtiöstä nostettua lainaa. Ratkaisun mukaan Suomessa yleisesti verovelvollisen henkilön osakaslaina voidaan verottaa Suomessa, vaikka lainan antanut yhtiö olisi rekisteröity toiseen valtioon.

Työnantajan tarjoaman liikunta- ja kulttuuriedun verovapaa enimmäismäärä nousee 540 euroon vuodessa. Raja koskee jo vuoden 2026 verotusta.

Osakevaihdon varainsiirtoverotus on noussut Suomessa uuteen valoon EU-tuomioistuimen kesäkuussa antaman ratkaisun jälkeen. Kysymys on yritysjärjestelyjen kannalta merkittävä: voiko Suomi periä varainsiirtoveroa yhtiöltä, joka hankkii osakkeita osakevaihdossa ja antaa vastikkeena omia uusia osakkeitaan?

Patentti- ja rekisterihallitus on määrännyt vuoden aikana yli 47 000 tilinpäätöksen myöhästymismaksua. Maksuja on määrätty syyskuusta 2025 lähtien yrityksille, jotka ovat ilmoittaneet tilinpäätöksen kaupparekisteriin myöhässä tai jättäneet sen kokonaan ilmoittamatta.

Verohallinnon valmistelema taloustietorekisteri voisi korvata osan nykyisistä veroilmoituksista ja muusta viranomaisraportoinnista. Vuoden 2026 lausuntokierros osoitti kuitenkin, että erityisesti yrityksille aiheutuvia kustannuksia, raportoitavan tiedon rajausta ja viranomaisten tiedonsaantioikeuksia on vielä selvitettävä.

Valtiovarainministeriön työryhmä ehdottaa, että oikeus peruspankkipalveluihin laajennetaan koskemaan mikro- ja pienyrityksiä, elinkeinonharjoittajia, yhdistyksiä ja säätiöitä. Työryhmän mietinnön mukaan muutosten on tarkoitus tulla voimaan 1.7.2027. Tämä edellyttää kuitenkin sitä, että hallituksen esitys annetaan eduskunnalle ja eduskunta hyväksyy lain.

Verohallinnon yhteydessä toimivan Harmaan talouden selvitysyksikön toimialaa laajennetaan, ja selvitysyksikkö voi jatkossa tuottaa viranomaisille tietoa nykyistä laajemmin harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan tueksi. Muutosten tavoitteena on parantaa viranomaisten välistä tiedonvaihtoa ja vahvistaa viranomaisten mahdollisuuksia arvioida lakisääteisten velvoitteiden hoitamista. Uusi sääntely tulee voimaan 1.10.2026.

Patentti- ja rekisterihallitus on ilmoittanut, että kaupparekisterissä on edelleen noin 23.000 yritystä, jotka eivät ole ilmoittaneet tosiasiallisia edunsaajiaan. PRH lähettää näille yrityksille kesän ja syksyn aikana kirjeen, jossa yritystä kehotetaan tekemään edunsaajailmoitus laiminlyöntimaksun uhalla.

Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen tilinpäätösraportoinnin digitalisoinnista. Kyse on osakeyhtiöille ja niitä palveleville tilitoimistoille, tilintarkastajille ja järjestelmätoimittajille merkittävästä muutoksesta.

Eduskunta on hyväksynyt hallituksen esitykseen HE 199/2025 vp perustuvat työsopimuslain muutokset. Muutokset koskevat kolmea työnantajille käytännössä tärkeää kokonaisuutta: määräaikaisten työsopimusten tekemistä, lomautusilmoitusaikaa ja tuotannollisista tai taloudellisista syistä irtisanotun työntekijän takaisinottovelvollisuutta.