Kuluttajien luottamus Suomen talouteen heikkeni lokakuussa selvästi, ja halukkuus suuriin hankintoihin väheni. Tilastokeskuksen mukaan luottamusindikaattori laski syyskuun −4,9:stä lokakuun −9,7:ään. Vain 12 prosenttia kuluttajista piti ajankohtaa otollisena hintaville hankinnoille. Tulokset lisäävät epävarmuutta erityisesti kuluttajakaupasta, asumisesta ja remontoinnista riippuvaisten yritysten kysyntänäkymiin.
Tilastokeskuksen 27.10.2026 julkaistut tiedot perustuvat 1.–18. lokakuuta tehtyyn kyselyyn, johon vastasi 1 171 Suomessa asuvaa henkilöä. Luottamus oli myös vuotta aiempaa heikompaa: lokakuussa 2025 indikaattorin arvo oli −7,6. Pitkän aikavälin keskiarvo on −2,9.
Suurten hankintojen ostohalukkuus heikkeni
Kuluttajista 40 prosenttia ennakoi vähentävänsä kestotavaroihin käyttämäänsä rahaa seuraavan vuoden aikana. Rahankäytön lisäämistä suunnitteli 11 prosenttia. Syyskuussa vastaavat osuudet olivat 37 ja 13 prosenttia. Kestotavaroilla tarkoitetaan esimerkiksi kodinkoneita ja muita pidempään käytettäviä hankintoja.
Myös asuntoihin, autoihin ja kodin peruskorjauksiin liittyvät suunnitelmat vähenivät syyskuusta. Lokakuussa henkilöauton ostoa vuoden sisällä harkitsi 13 prosenttia kuluttajista, asunnon ostoa tai talon rakentamista 10 prosenttia ja kodin peruskorjaamista 14 prosenttia. Syyskuussa osuudet olivat vastaavasti 17, 12 ja 17 prosenttia.
Kyse on kuluttajien ilmoittamista suunnitelmista, ei toteutuneiden kauppojen tai investointien määristä. Muutos kertoo silti siitä, että suuret ostopäätökset näyttävät olevan yhä useammalle kotitaloudelle vaikeita tehdä.
Työttömyys ja hintojen nousu heikentävät luottamusta
Lähes puolet kuluttajista, 47 prosenttia, arvioi työttömyyden lisääntyvän Suomessa seuraavan vuoden aikana. Työllisistä 29 prosenttia koki oman työttömyys- tai lomautusriskinsä kasvaneen. Samalla 40 prosenttia kuluttajista odotti Suomen taloustilanteen heikkenevän, kun vain 22 prosenttia arvioi sen paranevan.
Huoli näkyy myös hinnoissa. Kuluttajat arvioivat hintojen nousseen edellisen vuoden aikana 5,2 prosenttia ja odottivat niiden nousevan seuraavan vuoden aikana 4,6 prosenttia. Nämä ovat vastaajien omia arvioita ja odotuksia, eivät Tilastokeskuksen mittaamia toteutuneita inflaatiolukuja.
Kotitalouksien epävarmuus ei kuitenkaan tarkoita, että ostovoima olisi heikentynyt kaikilla samalla tavalla. Lokakuussa 55 prosenttia kertoi rahaa jääneen säästöön, ja 66 prosenttia uskoi voivansa säästää seuraavan vuoden aikana. Kyselyn kokonaiskuva on siten varovainen, mutta kotitalouksien tilanteet vaihtelevat.
Yritysten kysyntäennusteisiin lisää epävarmuutta
Kuluttajien varovaisuus on olennainen signaali etenkin vähittäiskaupalle, autokaupalle, asuntomarkkinoihin liittyville palveluille sekä korjaus- ja remonttialalle. Kun suurempia hankintoja harkitaan aiempaa vähemmän, yritysten on syytä suhtautua loppuvuoden ja ensi vuoden myyntiennusteisiin tavallista huolellisemmin.
Yksittäinen luottamusmittaus ei kuitenkaan osoita, että kulutus tai yritysten liikevaihto olisi jo laskenut vastaavassa suhteessa. Kysely mittaa odotuksia ja aikomuksia, joihin vaikuttavat esimerkiksi työllisyysnäkymät, hintakokemukset ja yleinen taloustilanne. Yritysten päätöksenteossa tuloksia kannattaa tarkastella yhdessä toteutuneen myynnin, tilauskannan ja toimialakohtaisten tilastojen kanssa.
Lokakuun tulosten selvin viesti on, että kuluttajien epävarmuus on kasvanut juuri niissä hankinnoissa, joihin liittyy suuri rahallinen sitoumus. Kysynnän elpymistä odottaville yrityksille kehitys on huomionarvoinen, vaikka sen lopulliset vaikutukset selviävät vasta toteutuneista talousluvuista.
Lähde
Tilastokeskus, Kuluttajien luottamuksen vajoaminen jatkui lokakuussa 2026 – työttömyys ja inflaatio murheina, 27.10.2026. Alkuperäinen julkaisu