Keskusrikospoliisin rahanpesun selvittelykeskus vastaanotti alkuvuonna 2026 lähes 40 prosenttia enemmän riskiperusteisia ilmoituksia kuin vuotta aiemmin. Viranomaisen tuore katsaus nostaa samalla esiin yritysten ulkomaiset tilit, välikädet ja monimutkaiset yritysjärjestelyt rikoshyödyn siirtämisen keinoina. Yrityksiä esiintyy ilmoituksissa aiempaa enemmän, mutta ilmoitus ei sellaisenaan merkitse rikosepäilyn kohteena olevan yrityksen syyllisyyttä.
Keskusrikospoliisin 21.9.2026 julkaisema puolivuosikatsaus kertoo, että rahanpesun selvittelykeskus sai tammi–kesäkuussa 22 284 riskiperusteista ilmoitusta epäilyttävistä liiketoimista. Määrä kasvoi 38,8 prosenttia vuoden 2025 vastaavasta jaksosta. Lisäystä selittivät erityisesti pankkien, maksunvälityspalvelujen tarjoajien ja viranomaisten ilmoitukset.
Erillisessä yrityksiä koskevassa tarkastelussa selvittelykeskus toteaa vastaanottaneensa vuonna 2025 yli 8 000 riskiperusteista ilmoitusta, joihin liittyi vähintään yksi yritys. Ilmoituksissa esiintyneiden yritysten määrä oli yli kaksinkertainen vuoteen 2022 verrattuna. Vuoden 2025 yrityksiin liittyvä luku ja alkuvuoden 2026 ilmoitusten kokonaismäärä mittaavat eri asioita; niitä ei pidä tulkita samaksi kasvuluvuksi.
Ulkomaiset tilit ja välikädet vaikeuttavat rahavirtojen jäljittämistä
Katsauksen mukaan yritysten ulkomaiset tilit ovat merkittävä riskitekijä, koska niiden kautta voidaan siirtää rikoshyötyä pois Suomesta ja palauttaa ulkomailla kierrätettyjä varoja takaisin Suomeen. Rikolliset hyödyntävät myös bulvaaneja, välikäsiä ja yhtiörakenteita varojen todellisen alkuperän sekä niiden hallintaan liittyvien henkilöiden peittämisessä.
Kansainväliset tilit ja monivaiheiset konsernirakenteet kuuluvat myös täysin tavanomaiseen liiketoimintaan. Olennaista on, pystytäänkö liiketoimen tarkoitus, sopimusosapuolet, maksaja ja varojen lopullinen vastaanottaja tarvittaessa selvittämään. Jos maksureitti ei vastaa sopimussuhdetta tai kaupan tosiasiallista kulkua, lisäselvitykselle voi olla perusteita.
Pakotteiden kierto näkyy toimitusketjuissa ja maksujärjestelyissä
Rahanpesun selvittelykeskus sai vuoden 2026 ensimmäisellä puoliskolla 732 pakotteisiin liittyvää ilmoitusta, suunnilleen saman verran kuin vuotta aiemmin. Katsauksessa kuvataan järjestelyjä, joissa suomalaisyritysten tuotteet ovat päätyneet Venäjälle kolmansien maiden kautta. Epäilyjä on kohdistunut myös tilanteisiin, joissa yritysten viralliset jälleenmyyjät ovat mahdollisesti vieneet tuotteita edelleen vastoin sopimuksellista kieltoa.
Tavara- ja rahaliikenne eivät aina kulje samoja reittejä. Maksu voi tulla kolmannen yrityksen kautta tai toisesta maasta kuin tavaran vastaanottaja. Selvittelykeskus tuo esiin myös riskin, että rikollisissa järjestelyissä voidaan hyödyntää asianajajien, kirjanpitäjien ja tilintarkastajien asiantuntemusta. Tämä on kuvaus viranomaisen tunnistamasta riskistä, ei väite kyseisten ammattiryhmien yleisestä toiminnasta.
Ilmoitusmäärät muuttuivat myös asiantuntijapalveluissa
Kirjanpitäjiltä saatiin alkuvuonna 2026 yhteensä 90 riskiperusteista ilmoitusta, kun vuotta aiemmin määrä oli 56. Asianajajien ja muiden oikeudellisten palvelujen tarjoajien ilmoitukset nousivat kahdesta 14:ään. Tilintarkastajien ilmoitukset puolestaan vähenivät 11:stä viiteen.
Näiden ryhmien ilmoitusmäärät ovat pieniä suhteessa kokonaisuuteen. Siksi suuretkaan prosentuaaliset muutokset eivät yksin kerro rahanpesun yleisyydestä tai ammattiryhmien ilmoittamiskäytäntöjen asianmukaisuudesta. Ilmoitus perustuu havaittuun epäilyyn, ei todettuun rikokseen.
Yritysjohdon, hallitusten ja neuvonantajien kannalta katsauksen tärkein viesti liittyy liiketoimien läpinäkyvyyteen. Jos sopimusketju, omistussuhteet, laskutus ja tosiasialliset maksureitit eivät muodosta ymmärrettävää kokonaisuutta, riskien tunnistaminen vaikeutuu. Katsaus ei tuo uusia lakisääteisiä velvoitteita, mutta tarjoaa ajankohtaista taustaa asiakkaan tuntemisen, pakoteseurannan ja sisäisten valvontamenettelyjen arviointiin.
Lähteet
Poliisi: Rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen torjunnan määräykset ja raportit