YEL-työtulojen tarkistukset jatkuvat – 67.000 yrittäjää tarkistusten kohteena vuonna 2026
Työeläkeyhtiöt tarkistavat tänä vuonna noin 67.000 yrittäjän YEL-työtulon. Tarkistukset koskevat vuonna 2026 niitä yrittäjiä, joiden YEL-työtulo on viimeksi tarkistettu tai joiden YEL-vakuutus on tullut voimaan vuonna 2023. Osalle yrittäjistä kyse on jo toisesta tarkistuskierroksesta.
Tarkistukset jatkuvat nykyisen yrittäjän eläkelain mukaisesti, vaikka hallitus valmistelee samaan aikaan laajempaa YEL-uudistusta. Hallituksen huhtikuussa 2026 esittelemän linjauksen mukaan uudistuksen tavoitteena on, että yrittäjä voisi vuodesta 2028 alkaen valita eläkemaksunsa perusteeksi joko yritystoiminnan veronalaiset ansiotulot tai nykyisen laskennallisen YEL-työtulon.
Käytännössä vuosi 2026 on monelle yrittäjälle välivaihe: nykyinen tarkistusmenettely jatkuu, mutta sääntelyn seuraava muoto on jo poliittisesti valmistelussa. Tämä tekee YEL-työtulon arvioinnista tavallista herkemmän kysymyksen sekä yrittäjän oman kassavirran että sosiaaliturvan mitoituksen kannalta.
Tarkistusmenettely perustuu nykyiseen lakiin
Vuoden 2023 alussa voimaan tullut YEL-lakimuutos velvoitti työeläkeyhtiöt tarkistamaan yrittäjien työtulot säännöllisesti kolmen vuoden välein. Eläketurvakeskuksen mukaan vuonna 2025 tehtiin kolmatta kertaa lainmuutoksen mukaisia säännöllisiä tarkistuksia, ja tuolloin tarkistettiin loput työtulot, joita ei ollut tarkistettu viimeisen kolmen kalenterivuoden aikana.
Tarkistusmenettelyn tarkoituksena on varmistaa, ettei YEL-työtulo jää pitkäksi ajaksi alkuperäisen arvion varaan. Hallituksen esityksessä HE 102/2022 vp lähtökohtana oli, että yrittäjän työtuloa tarkistetaan jatkossa säännöllisesti, jotta se vastaisi paremmin yrittäjän työpanoksen arvoa myös yritystoiminnan jatkuessa.
Yrittäjän eläkelain mukaan YEL-työtulon tulisi vastata sellaista palkkaa, joka olisi kohtuudella maksettava, jos yrittäjän tekemään työhön palkattaisiin vastaavan ammattitaidon omaava henkilö, tai korvausta, jonka muutoin voidaan katsoa keskimäärin vastaavan yrittäjän työpanosta. Tämä on edelleen YEL-työtulon oikeudellinen peruslähtökohta.
Enimmäiskorotus rajoittaa nousua
YEL-työtulon tarkistuksiin liittyy siirtymäajan enimmäiskorotusraja. Kahdella ensimmäisellä tarkistuskerralla eläkeyhtiö voi lähtökohtaisesti nostaa yrittäjän vuosityötuloa enintään 4.000 eurolla tarkistuskertaa kohden. Eläketurvakeskuksen mukaan tästä voidaan poiketa ylöspäin yrittäjän suostumuksella.
Enimmäiskorotusrajaa on sittemmin laajennettu koskemaan myös vuosina 2023-2025 aloittaneita yrittäjiä. Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan muutos koskee vuosina 2026-2028 tehtäviä YEL-työtulon tarkistuksia ja asettaa myös näille yrittäjille 4.000 euron tarkistuskohtaisen enimmäismäärän.
Tällä on käytännön merkitystä erityisesti niille yrittäjille, joiden työeläkeyhtiön ehdottama työtulo poikkeaa olennaisesti nykyisestä työtulosta. Enimmäiskorotus ei poista tarkistusmenettelyä, mutta se rajoittaa työtulon nousua siirtymäajalla.
YEL-laskuriin tehty muutos vaikuttaa pienimuotoiseen yrittäjyyteen
YEL-työtulojen tarkistusten yhteydessä käytetty työtulolaskuri on ollut yrittäjäkentässä poikkeuksellisen kritiikin kohteena. Keskeinen kritiikki on liittynyt siihen, miten liikevaihtoa on käytetty yrittäjätoiminnan laajuuden arvioinnissa, vaikka liikevaihto ei sellaisenaan kuvaa yrittäjän työpanosta, kannattavuutta tai käytettävissä olevaa tulovirtaa.
Eläketurvakeskus on päivittänyt työtulolaskuria vuoden 2026 alusta. Suomen Yrittäjien uutisen mukaan laskuri rajaa nykyisin työtulosuosituksen korkeintaan 60 prosenttiin yrittäjän liikevaihdosta, kun aiempi raja oli se, ettei suositus ylittänyt liikevaihtoa. ETK:n mukaan muutos tukee työtulon oikeellisuutta erityisesti pienimuotoisessa yrittäjyydessä.
Muutos on tärkeä, mutta se ei tee laskurista automaattista ratkaisijaa. Työtulosuositus on edelleen arviointia tukeva väline, ei itsenäinen oikeusnormi. Yrittäjän kannalta olennainen kysymys on, kuvaako ehdotettu työtulo tosiasiallisesti yrittäjän työpanoksen arvoa juuri kyseisessä yritystoiminnassa.
Ehdotukseen kannattaa vastata perustellusti
Työeläkeyhtiö lähettää yrittäjälle työtuloehdotuksen, johon yrittäjällä on määräaika vastata. Suomen Yrittäjien uutisen mukaan esimerkiksi Elo lähettää työtuloehdotuksen sähköpostilla tai kirjeitse, ja yrittäjällä on kaksi viikkoa aikaa hyväksyä ehdotus tai tehdä perusteltu ehdotus muusta työtulosta.
Tämä määräaika on käytännössä lyhyt, jos yrittäjän on koottava omaa arviotaan tukeva aineisto vasta ehdotuksen saavuttua. Yrittäjän, tilitoimiston ja neuvonantajien kannalta järkevää on varautua tarkistukseen etukäteen, jos YEL-vakuutus on tullut voimaan vuonna 2023 tai edellinen tarkistus on tehty vuonna 2023.
Vastauksen painoarvo riippuu perusteluista. Pelkkä toteamus maksurasituksen kohtuuttomuudesta ei välttämättä riitä, jos ehdotusta halutaan muuttaa. Perustelujen tulisi kohdistua siihen, mikä on yrittäjän työpanoksen arvo, miten yritystoiminnan luonne vaikuttaa arvioon ja miksi työeläkeyhtiön ehdotus ei kuvaa kyseistä työpanosta oikein.
Dokumentointi ratkaisee erimielisyystilanteissa
YEL-työtulon tarkistuksessa korostuu sama periaate kuin monessa muussakin viranomais- ja vakuutusmenettelyssä: mitä paremmin yrittäjä pystyy dokumentoimaan oman näkemyksensä, sitä vahvempi asema hänellä on arviointitilanteessa.
Hyödyllistä aineistoa voi olla esimerkiksi selvitys yrittäjän tosiasiallisesta työajasta, yritystoiminnan laajuudesta, palvelu- tai tuotantomallista, kannattavuudesta, palkatun henkilöstön roolista, kausivaihtelusta, sivutoimisuudesta, laskutusmallista sekä siitä, missä määrin liikevaihto muodostuu materiaalista, alihankinnasta tai muista läpikulkueristä.
Tilitoimistoilla on tässä käytännössä merkittävä rooli. Kirjanpitoaineistosta voidaan usein osoittaa, miksi liikevaihto ei sellaisenaan kuvaa yrittäjän työpanosta tai miksi yritystoiminnan rakenteesta johtuen laskurin antama suositus on liian korkea. Samalla on kuitenkin muistettava, että YEL-työtulo ei ole verotettava tulo eikä tilikauden tulos, vaan erillinen työpanoksen arvoon perustuva vakuuttamisen käsite.
Hallitusten ja johdon on huomioitava YEL kassavirrassa
YEL-työtulon tarkistus on yksinyrittäjälle suoraan henkilökohtainen vakuuttamiskysymys, mutta omistajavetoisissa yhtiöissä sillä on usein myös yhtiön kassavirtaan liittyvä merkitys. Maksut voidaan maksaa joko yrittäjän tai yrityksen varoista, ja käytännössä YEL-tason muutos voi näkyä suoraan yrityksestä tehtävissä nostoissa tai kustannusrakenteessa.
Vuonna 2026 YEL-maksuprosentti on Eläketurvakeskuksen mukaan 24,40 prosenttia YEL-työtulosta, ja aloittava yrittäjä saa ensimmäisen neljän vuoden ajan 22 prosentin maksualennuksen.
Jos YEL-työtulo nousee 4.000 euroa, vuotuinen maksurasitus kasvaa täysimääräisellä maksuprosentilla laskettuna noin 976 euroa ennen verovaikutuksia. Summa ei välttämättä ole suuri kaikille yrittäjille, mutta pienessä yhtiössä tai matalan katteen toiminnassa se on osa kassavirran kokonaisuutta. Lisäksi osa yrittäjistä voi kohdata tarkistuksia useamman kerran siirtymäkauden aikana.
Vuoden 2028 uudistus ei pysäytä vuoden 2026 tarkistuksia
Hallitus on sopinut YEL-järjestelmän uudistamisen jatkovalmistelusta. Valtioneuvoston tiedotteen mukaan vuodesta 2028 alkaen yrittäjä voisi valita eläkemaksunsa perusteeksi joko yritystoiminnan veronalaiset ansiotulot tai nykyisen laskennallisen YEL-työtulon. Siirtymäajan jälkeen työtulon olisi kuitenkin oltava vähintään 50 prosenttia yrittäjän veronalaisista ansiotuloista.
Eläketurvakeskuksen arvion mukaan uudistus johtaisi nykymalliin verrattuna siihen, että maksut laskisivat lähes 40 prosentilla yrittäjistä, pysyisivät ennallaan yli 40 prosentilla ja nousisivat noin 20 prosentilla yrittäjistä vuoden 2033 tasossa.
Tämä ei kuitenkaan muuta vuoden 2026 tarkistusten lähtökohtaa. Niissä sovelletaan nykyistä lakia ja nykyisiä tarkistusmenettelyjä. Yrittäjän ei siten kannata jättää saamaansa työtuloehdotusta passiivisesti odottamaan tulevaa uudistusta, vaan ehdotus on arvioitava voimassa olevan sääntelyn perusteella.
YEL-työtulo on sekä kustannus- että sosiaaliturvakysymys
YEL-työtulosta keskustellaan usein ensisijaisesti maksurasituksen näkökulmasta. Se on ymmärrettävää, koska YEL-maksu vaikuttaa suoraan yrittäjän kassavirtaan. Samalla YEL-työtulo vaikuttaa yrittäjän työeläketurvaan ja moniin sosiaaliturvaetuuksiin.
Asiantuntijakeskustelussa keskeinen ongelma on, että YEL-työtuloa tarkastellaan helposti joko pelkkänä kuluna tai pelkkänä eläketurvan perustana. Käytännössä se on molempia. Liian korkea työtulo voi olla yrityksen kassavirtaan nähden raskas, mutta liian matala työtulo voi jättää yrittäjän sosiaaliturvan olennaisesti tavoiteltua heikommaksi.
Siksi YEL-tarkistukseen vastaaminen ei ole vain tekninen lomakeasia. Se on yrittäjän henkilökohtaisen riskienhallinnan, yrityksen kassasuunnittelun ja vakuuttamisen kokonaisarvion yhdistelmä.
Ennakoiva arviointi vähentää yllätyksiä
Vuoden 2026 tarkistukset koskevat suurta yrittäjäjoukkoa, ja osalla kyse on jo toisesta tarkistuskierroksesta. Yrittäjän kannattaa tarkistaa etukäteen, milloin oma työtulo on viimeksi vahvistettu tai tarkistettu, millä perusteilla nykyinen taso on aikanaan määritetty ja vastaako se edelleen yrittäjän tämänhetkistä työpanosta.
Tilitoimistojen, tilintarkastajien ja neuvonantajien kannattaa huomioida YEL-tarkistukset erityisesti omistajayrittäjien neuvonnassa. Kysymys ei ole vain yrittäjän henkilökohtaisesta eläkevakuutuksesta, jos muutos vaikuttaa yhtiön kassavirtaan, osakkaan nostopolitiikkaan tai taloussuunnitteluun.
Vuoden 2028 uudistus voi muuttaa YEL-järjestelmän perusteita olennaisesti, mutta siihen saakka tarkistukset etenevät nykyisen sääntelyn mukaan. Vuoden 2026 tarkistuksiin kannattaa siksi suhtautua erillisenä ja ajankohtaisena päätöksentekotilanteena, ei vain tulevan uudistuksen välivaiheena.
Artikkelin tiedot perustuvat Suomen Yrittäjien, valtioneuvoston, sosiaali- ja terveysministeriön, Eläketurvakeskuksen, Finlexin ja työeläkealan julkaisemiin tietoihin. Alkuperäiset lähteet on koottu alle.
Lähteet
Suomen Yrittäjät: Kymmenien tuhansien yrittäjien YEL-tulojen tarkistukset käyntiin – Osalla yrittäjistä jo toinen kierros, uutinen 12.5.2026
Valtioneuvosto: Hallitus sopi yrittäjien eläkejärjestelmän uudistamisesta, tiedote 23.4.2026
Eläketurvakeskus: YEL-uudistus tuo ansiotulot osaksi yrittäjien vakuuttamista, blogi 22.4.2026
Eläketurvakeskus: Hallituksen kehysriihen yrittäjän eläkelain uudistamisen vaikutuksista, muistio 30.4.2026
Eläketurvakeskus: YEL-työtulot ja niiden tarkistaminen
Sosiaali- ja terveysministeriö: Muutoksia YEL-työtulon tarkistamiseen ja kriisinhallintaveteraanien tukemiseen, tiedote 22.12.2025
Valtioneuvosto: Hallituksen esitys laeiksi yrittäjän eläkelain muuttamisesta ja kriisinhallintaan osallistuneen tapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta annetun lain 36 §:n muuttamisesta, hanke STM056:00/2025
Yrittäjän eläkelaki 1272/2006
Hallituksen esitys HE 102/2022 vp laeiksi yrittäjän eläkelain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta
Työeläke.fi: YEL-työtulon arviolaskuri