Yksityisten osakeyhtiöiden kielto rahoittaa omien osakkeidensa hankintaa ehdotetaan poistettavaksi

Hallitus esittää yksityisiä osakeyhtiöitä koskevan omien osakkeiden hankinnan rahoituskiellon poistamista. Muutos mahdollistaisi esimerkiksi sukupolvenvaihdoksissa ja muissa omistusjärjestelyissä sen, että osakkeiden ostaja voisi saada rahoitusta tai vakuuden hankkimansa yhtiön varoista. Rahoituskiellon poistaminen ei kuitenkaan merkitsisi rajoittamatonta lainananto-oikeutta, eikä se muuttaisi osakaslainojen verotusta. Osakeyhtiölain muutosten on tarkoitus tulla voimaan heinäkuussa 2027.

Omien osakkeiden hankinnan rahoituskielto poistuisi yksityisiltä osakeyhtiöiltä

Hallitus antoi 9. heinäkuuta 2026 eduskunnalle esityksen osakeyhtiölain ja osuuskuntalain muuttamisesta (HE 126/2026 vp). Esitys sisältää useita yhtiöiden hallintoa, pääomajärjestelyjä ja omistajien oikeuksia koskevia muutoksia.

Yksi ehdotuksista koskee osakeyhtiölain 13 luvun 10 §:ssä säädettyä omien osakkeiden hankinnan rahoituskieltoa.

Voimassa olevan lain mukaan osakeyhtiö ei pääsääntöisesti saa antaa rahalainaa, varoja tai vakuutta käytettäväksi siihen tarkoitukseen, että ulkopuolinen hankkii yhtiön tai sen emoyhtiön osakkeita. Kiellosta on säädetty poikkeus esimerkiksi henkilöstön osakehankintoja varten.

Hallituksen esityksessä kielto ehdotetaan rajattavaksi koskemaan ainoastaan julkisia osakeyhtiöitä. Yksityisiltä osakeyhtiöiltä erityinen rahoituskielto poistuisi kokonaan.

Muutosta perustellaan sillä, että osakeyhtiölain yleisiä lainanantoa, varojenjakoa ja yhtiön johtamista koskevia säännöksiä pidetään riittävinä myös tilanteissa, joissa yhtiön varoja käytetään sen osakkeiden hankinnan rahoittamiseen.

Julkisten osakeyhtiöiden osalta rahoituskiellon säilyttämiseen vaikuttaa EU:n yhtiöoikeudellinen sääntely.

Uusi rahoitusmahdollisuus voisi helpottaa sukupolvenvaihdoksia

Rahoituskiellon poistamisella voisi olla merkitystä erityisesti omistajavetoisten yritysten sukupolvenvaihdoksissa sekä osakkaiden välisissä omistusjärjestelyissä.

Esimerkiksi perheyrityksen osakkeet voivat olla vanhemman ja tämän lapsen yhteisessä omistuksessa. Jos lapsi haluaa hankkia vanhempansa omistusosuuden ja jatkaa yrityksen toimintaa yksinomaisena omistajana, kaupan rahoittaminen voi muodostua järjestelyn keskeiseksi kysymykseksi.

Nykyinen erityiskielto estää lähtökohtaisesti sen, että hankinnan kohteena oleva yhtiö rahoittaisi osakekaupan antamalla ostajalle lainan tai vakuuden.

Jos hallituksen esitys hyväksytään, tällainen järjestely ei enää olisi yksityisessä osakeyhtiössä pelkästään rahoituksen käyttötarkoituksen vuoksi kielletty.

Mahdollisuus voisi olla merkittävä etenkin yrityksissä, joilla on vahva tase ja hyvä maksuvalmius mutta joiden osakkeiden ostajalla ei ole riittävästi henkilökohtaista varallisuutta kauppahinnan rahoittamiseen.

Vastaavasti rahoitusjärjestely voisi tulla kysymykseen tilanteessa, jossa yksi osakkaista haluaa luopua omistuksestaan ja toinen osakas hankkii hänen osakkeensa.

Yhtiön etu ja maksukyky rajoittaisivat edelleen rahoitusta

Erityisen rahoituskiellon poistaminen ei merkitsisi sitä, että osakeyhtiön varoja voitaisiin vapaasti käyttää osakkeenomistajien henkilökohtaisten hankintojen rahoittamiseen.

Järjestelyyn sovellettaisiin edelleen osakeyhtiölain yleisiä periaatteita, erityisesti johdon huolellisuusvelvollisuutta, yhtiön edun vaatimusta, osakkeenomistajien yhdenvertaisuutta sekä varojenjakoa koskevia rajoituksia.

Yhtiön hallituksen olisi arvioitava lainanannon tai vakuuden antamisen liiketaloudellinen peruste ja vaikutukset yhtiön taloudelliseen asemaan.

Lainansaajan takaisinmaksukyvyn, lainaehtojen ja mahdollisten vakuuksien merkitys korostuisi erityisesti silloin, kun yhtiön varoja käytettäisiin huomattavan osakekauppahinnan rahoittamiseen.

Myöskään osakkeenomistajien yksimielinen hyväksyntä ei sellaisenaan poistaisi yhtiön johdon velvollisuutta huolehtia yhtiön edusta ja velkojien suojasta.

Jos yhtiön antamalla lainalla ei olisi todellista takaisinmaksutarkoitusta tai järjestelyyn ei liittyisi hyväksyttävää liiketaloudellista perustetta, kysymykseen voisivat tulla osakeyhtiölain laitonta varojenjakoa koskevat säännökset.

Hallituksen esityksessä tunnistetaan myös mahdollisuus siihen, että rahoituskiellon poistaminen lisää osakkeenomistajien ja yhtiön johdon välisiä erimielisyyksiä esimerkiksi järjestelyn liiketaloudellisesta perusteesta tai yhdenvertaisuusperiaatteen noudattamisesta.

Osakaslainan verotus säilyisi ennallaan

Yhtiöoikeudellisesti mahdollinen rahoitusjärjestely ei välttämättä olisi osakkeiden ostajalle verotuksellisesti edullinen.

Tuloverolain 53 a §:n mukaan luonnollisen henkilön osakeyhtiöstä saama rahalaina on tietyin edellytyksin veronalaista pääomatuloa.

Säännöstä sovelletaan, jos lainansaaja tai hänen perheenjäsenensä omistavat yhdessä tai erikseen vähintään kymmenen prosenttia lainan antaneen yhtiön osakkeista tai vastaavan osuuden sen äänimäärästä verovuoden päättyessä. Lisäksi edellytetään, että laina on nostettu verovuoden aikana ja että se on edelleen maksamatta vuoden lopussa.

Sukupolvenvaihdoksessa tämä voisi tarkoittaa sitä, että osakkeita ostava jatkaja saisi yhtiöltä rahoituksen osakekauppaan mutta joutuisi maksamaan henkilökohtaisessa verotuksessaan pääomatuloveroa vuoden lopussa maksamatta olevasta lainasta.

Osakaslainan verottaminen pääomatulona ei poista lainan takaisinmaksuvelvollisuutta. Tuloverolain 54 c §:n perusteella pääomatulona verotetun osakaslainan takaisinmaksu voidaan kuitenkin vähentää pääomatuloista, jos takaisinmaksu tapahtuu viimeistään viidentenä verovuonna lainan nostamisvuoden jälkeen.

Verotuksellinen kokonaisvaikutus riippuu siten muun muassa rahoituksen määrästä, takaisinmaksuaikataulusta ja osakkeenomistajan muista pääomatuloista.

Osakaslainojen verotusta, takaisinmaksua ja yhtiöoikeudellisia edellytyksiä on käsitelty tarkemmin Pro-Ration Uutishuoneen aiemmassa artikkelissa Osakaslainan verotus ja osakeyhtiölain rajat.

Yksityisten osakeyhtiöiden rahoituskiellon poistaminen ei sisältäisi muutoksia näihin tuloverolain säännöksiin.

Omistusjärjestelyn kokonaisvaikutus ratkaisee rahoitusmallin käyttökelpoisuuden

Uudistuksen merkitys riippuisi pitkälti siitä, millaisissa omistusjärjestelyissä uutta rahoitusmahdollisuutta käytettäisiin.

Jos ostajana on luonnollinen henkilö, osakaslainojen pääomatuloverotus voi muodostua huomattavaksi rahoitusjärjestelyn kustannustekijäksi. Toisaalta osakkeiden hankinta voidaan toteuttaa myös esimerkiksi ostajan omistaman yhtiön kautta, jolloin rahoitusjärjestelyn yhtiöoikeudellinen ja verotuksellinen arviointi poikkeaa henkilökohtaisesta osakaslainasta.

Lisäksi osakekaupan toteuttamiseen voivat vaikuttaa luovutusvoittoverotus, mahdolliset sukupolvenvaihdoksen verohuojennukset sekä yrityksen rahoittajien sopimusehdot.

Omien osakkeiden hankinnan rahoituskieltoa koskevan erityissäännöksen poistaminen antaisi siten lisää vaihtoehtoja omistusjärjestelyjen toteuttamiseen, mutta ei poistaisi niiden verotukselliseen ja taloudelliseen suunnitteluun liittyviä kysymyksiä.

Lakimuutoksen tavoiteltu voimaantulo on heinäkuussa 2027

Hallituksen esitys HE 126/2026 vp on eduskunnan käsiteltävänä. Esitys on lähetetty talousvaliokuntaan, joka käsittelee osakeyhtiölain ja osuuskuntalain uudistusta kokonaisuutena.

Ehdotettujen lakien on tarkoitus tulla voimaan 1. heinäkuuta 2027.

Eduskuntakäsittelyn aikana säännösten sisältö ja voimaantuloajankohta voivat kuitenkin vielä muuttua.

Nykyinen omien osakkeiden hankinnan rahoituskielto on siten edelleen voimassa, eikä yksityinen osakeyhtiö voi vielä toteuttaa osakekaupan rahoitusta ehdotetun uudistuksen perusteella.

Lähteet

Seuraava
Seuraava

Kuljetusyrityksille ehdotetaan dieselveron palautusta