Harmaan talouden selvitystoiminta laajenee

Harmaan talouden torjuntaan liittyvä viranomaistoiminta kehittyy jälleen. Verohallinnon yhteydessä toimivan Harmaan talouden selvitysyksikön toimialaa laajennetaan, ja selvitysyksikkö voi jatkossa tuottaa viranomaisille tietoa nykyistä laajemmin harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan tueksi. Muutosten tavoitteena on parantaa viranomaisten välistä tiedonvaihtoa ja vahvistaa viranomaisten mahdollisuuksia arvioida lakisääteisten velvoitteiden hoitamista.

Uusi sääntely tulee voimaan 1.10.2026. Valtioneuvoston joulukuussa 2025 julkaisemassa hallituksen esitystä koskevassa tiedotteessa voimaantuloksi mainittiin 1.6.2026, mutta myöhemmän valtioneuvoston päätösaineiston mukaan lait määrätään tulemaan voimaan 1.10.2026. Verohallinnon toukokuussa 2026 julkaisemassa hankeuutisessa käytetään samaa lokakuun 2026 voimaantuloajankohtaa.

Yritysten kannalta muutos ei tarkoita uutta yleistä ilmoitusvelvollisuutta. Sen merkitys on toisaalla: viranomaisilla on entistä paremmat edellytykset muodostaa kokonaiskuva yrityksen ja siihen liittyvien henkilöiden velvoitteiden hoitamisesta. Siksi yrityksen eri viranomaisille antamien tietojen tulisi olla ajan tasalla ja keskenään johdonmukaisia.

Harmaan talouden selvitysyksikön rooli vahvistuu

Harmaan talouden selvitysyksikkö toimii Verohallinnon yhteydessä. Se tuottaa viranomaisille tietoa harmaan talouden ilmiöistä ja laatii velvoitteidenhoitoselvityksiä viranomaisten käyttöön. Velvoitteidenhoitoselvityksiä hyödynnetään esimerkiksi valvonta-, lupa- ja muissa viranomaistehtävissä.

Uudistuksen jälkeen selvitysyksikkö voi laatia ilmiöselvityksiä harmaan talouden ilmiöistä kaikkien luonnollisten henkilöiden toiminnasta. Aiemmin toimiala on koskenut organisaatioita ja organisaatioasemassa olevia luonnollisia henkilöitä. Lisäksi yksikkö voi jatkossa laatia velvoitteidenhoitoselvityksiä myös sellaisista luonnollisista henkilöistä, joilla ei ole kytkentää organisaatioihin asemansa tai omistustensa perusteella.

Tämä on merkittävä muutos viranomaistoiminnan näkökulmasta. Harmaan talouden ilmiöt eivät aina näy pelkästään yhtiön, yhdistyksen tai muun organisaation kautta. Toiminta voi rakentua myös yksityishenkilöiden, lyhytaikaisten järjestelyjen, vaihtuvien roolien tai epäselvien taustasuhteiden varaan. Selvitysyksikön toimialan laajentaminen antaa viranomaisille paremmat mahdollisuudet tarkastella näitä ilmiöitä kokonaisuutena.

Tiedonsaantioikeudet eivät laajene, mutta tiedon käyttö tehostuu

Uudistuksessa on tärkeä oikeudellinen rajaus: velvoitteidenhoitoselvityksiä koskevat muutokset eivät laajenna viranomaisten tiedonsaantioikeuksia. Selvitysyksikkö välittää selvitystä pyytävälle viranomaiselle keskitetysti vain sellaisia tietoja, jotka pyytävä viranomainen voisi itse kerätä eri viranomaislähteistä oman tiedonsaantioikeutensa perusteella. Velvoitteidenhoitoselvityksen tulee lisäksi olla välttämätön laissa säädettyyn käyttötarkoitukseen.

Käytännön vaikutus voi silti olla suuri. Kun tiedot saadaan keskitetysti ja nopeasti, viranomaisen ei tarvitse kerätä samaa aineistoa hajanaisesti eri lähteistä. Verohallinnon mukaan uudistus parantaa viranomaisten mahdollisuuksia saada ajantasaista ja kattavaa tietoa lakisääteisten velvoitteiden hoitamisen arviointiin, vähentää päällekkäistä tiedonkeruuta ja nopeuttaa viranomaisprosesseja.

Yrityksen näkökulmasta tämä tarkoittaa, että ilmoitus- ja rekisteritietojen merkitys kasvaa. Jos tiedot ovat kunnossa, viranomaisasiointi voi sujuvoitua. Jos tiedoissa on puutteita, ristiriitoja tai vanhentuneita merkintöjä, ne voivat nousta aiempaa helpommin esiin.

Velvoitteidenhoitoselvityksiä voidaan käyttää rikosten paljastamiseen

Velvoitteidenhoitoselvityksen käyttötarkoitus laajenee. Jatkossa selvitystä voidaan käyttää rikosten ennalta estämisen ja selvittämisen lisäksi myös rikosten paljastamisen tukena. Samalla poistetaan velvoitteidenhoitoselvityksen pyytämistä rajaavia erillisvaatimuksia, jotka liittyvät rikosten enimmäisrangaistukseen ja organisaatioyhteyteen.

Tämä kertoo valvonnan suunnasta. Viranomaiset pyrkivät tunnistamaan talousrikollisuuden ja harmaan talouden ilmiöitä aikaisemmassa vaiheessa ja laajemmasta tietopohjasta. Painopiste ei ole vain jälkikäteisessä selvittämisessä, vaan myös siinä, että riskejä voidaan havaita ennen kuin ne ehtivät kasvaa suuremmiksi.

Rehellisesti toimivan yrityksen kannalta kehitys on lähtökohtaisesti myönteinen. Harmaa talous vääristää kilpailua, heikentää luottamusta ja antaa etua niille, jotka jättävät verot, työnantajavelvoitteet tai muut lakisääteiset maksut hoitamatta. Tehokkaampi viranomaisyhteistyö parantaa niiden yritysten asemaa, jotka hoitavat velvoitteensa asianmukaisesti.

Yrityksestä muodostuva kuva rakentuu useista tiedoista

Viranomaiset eivät tarkastele yritystä vain yhden ilmoituksen tai yhden rekisterimerkinnän perusteella. Kokonaiskuva voi muodostua esimerkiksi veroilmoituksista, tulorekisteritiedoista, työnantajasuorituksista, arvonlisäveroilmoituksista, kaupparekisteritiedoista, edunsaajatiedoista, tilinpäätöksistä, eläkevakuuttamiseen liittyvistä tiedoista, ulosottotiedoista, konkurssi- ja saneeraustiedoista sekä eri viranomaisten valvontatiedoista.

Verohallinnon harmaan talouden torjuntatilastoissa kuvataan velvoitteidenhoitoselvityksen sisältävän muun muassa Verohallinnon palkansaajatietoja, Eläketurvakeskuksen eläkemaksutietoja, Tullin tietoja, ulosottorekisterin tietoja sekä konkurssi- ja saneerausvaiheita koskevia tietoja. Selvitysten tilaaminen ja vastaanotto tapahtuu pitkälti automatisoidusti rajapinnan kautta.

Tämän vuoksi yrityksen kannattaa kiinnittää huomiota siihen, että viranomaisille annetut tiedot ovat keskenään loogisia. Esimerkiksi liikevaihto, palkkatiedot, työnantajasuoritukset, alihankinta, ilmoitetut vastuuhenkilöt, edunsaajatiedot ja tilinpäätöstiedot eivät saisi kertoa keskenään ristiriitaista kuvaa yrityksen toiminnasta.

Kaikki poikkeamat eivät tietenkään tarkoita virhettä. Yritystoiminnassa voi olla kausivaihtelua, projektikohtaista laskutusta, konsernin sisäisiä järjestelyjä, ulkopuolisia palveluja, alihankintaa, investointeja, tappioita ja muita täysin hyväksyttäviä syitä sille, että luvut muuttuvat vuodesta toiseen. Olennaista on, että poikkeamille on tarvittaessa selitys ja sitä tukeva aineisto.

Taloushallinnon laatu näkyy viranomaisasioinnissa

Harmaan talouden torjunnan tehostuminen korostaa taloushallinnon perusasioita. Ajantasainen kirjanpito, oikein annetut viranomaisilmoitukset, täsmälliset rekisteritiedot ja selkeät sopimukset ovat yrityksen oma etu.

Huonosti hoidettu taloushallinto ei välttämättä merkitse tahallista väärinkäytöstä, mutta se lisää selvitystarvetta. Puuttuvat ilmoitukset, myöhässä annetut tiedot, epäselvät vastuusuhteet, vanhentuneet kaupparekisterimerkinnät tai puutteelliset edunsaajatiedot voivat hidastaa asiointia viranomaisen, pankin, rahoittajan, tilaajan tai muun yhteistyökumppanin kanssa.

Osakeyhtiön hallituksen ja johdon kannalta kysymys on myös sisäisestä valvonnasta. Yrityksen on tiedettävä, kuka vastaa ilmoituksista, kuka seuraa määräpäiviä, kuka tarkistaa rekisteritiedot ja miten virheet korjataan. Jos vastuut jäävät epäselviksi, puutteet voivat jatkua pitkään ilman, että kukaan huomaa kokonaisuutta.

Sopimuskumppaneiden taustat korostuvat

Yrityksen oma toiminta ei ole ainoa arvioitava asia. Harmaan talouden riskit voivat liittyä myös sopimuskumppaneihin, alihankkijoihin ja pidempiin sopimusketjuihin. Erityisesti työvoimavaltaisilla aloilla, rakentamisessa, kuljetuksissa, ravintola-alalla, siivouksessa ja muissa alihankintaa käyttävissä palveluissa sopimuskumppanin velvoitteiden hoitaminen on olennainen osa yrityksen riskienhallintaa.

Käytännössä yrityksen kannattaa varmistua siitä, että sopimuskumppanin taustat ovat kunnossa ennen yhteistyön aloittamista. Tämä tarkoittaa esimerkiksi rekisterimerkintöjen, verojen maksun, vastuuhenkilöiden, edunsaajatietojen ja liiketoiminnan uskottavuuden arviointia. Tilaajavastuulain soveltamisalaan kuuluvissa tilanteissa tämä on myös lakisääteinen velvollisuus.

Taloushallinnon näkökulmasta olennaista on, että tarkistukset myös dokumentoidaan. Jos yhteistyökumppaniin liittyy myöhemmin ongelmia, yrityksen on pystyttävä osoittamaan, mitä se on selvittänyt ennen sopimuksen tekemistä ja miten poikkeamiin on reagoitu.

Tilitoimistojen ja tilintarkastajien rooli on käytännössä merkittävä

Tilitoimistot näkevät usein ensimmäisinä, jos yrityksen ilmoituksissa, maksukäyttäytymisessä tai aineistossa on toistuvia puutteita. Tämä voi näkyä esimerkiksi puuttuvina tositteina, myöhästyneinä veroilmoituksina, epäselvinä laskutusketjuina, epätavallisina maksujärjestelyinä tai siinä, että yrityksen ilmoitettu toiminta ei vastaa kirjanpidon aineistoa.

Tilintarkastuksessa kysymys voi tulla esiin esimerkiksi johdon antamien tietojen luotettavuuden, lähipiirijärjestelyjen, jatkuvuuden arvioinnin, viranomaisriskien tai tilinpäätöksen oikean ja riittävän kuvan kautta. Harmaan talouden torjunta ei tee tilintarkastajasta viranomaisvalvojaa, mutta se lisää käytännön merkitystä sille, että epäselvät järjestelyt tunnistetaan ja käsitellään asianmukaisesti.

Juristien ja muiden neuvonantajien kannalta sama koskee sopimuksia, yritysjärjestelyjä, omistusketjuja ja vastuusuhteita. Jos järjestelyllä ei ole liiketaloudellisesti ymmärrettävää perustetta tai osapuolet eivät anna tavanomaisia selvityksiä, kysymys ei ole pelkästä muodollisuudesta.

Johdonmukaiset tiedot vähentävät turhaa selvittelyä

Hyvin toimivassa yrityksessä eri lähteistä saatavat tiedot tukevat toisiaan. Tilinpäätös, veroilmoitukset, palkkatiedot, rekisterimerkinnät, sopimukset ja maksuliikenne kertovat samansuuntaista tarinaa siitä, mitä yritys tekee, keiden kanssa se toimii ja miten velvoitteet on hoidettu.

Jos näin ei ole, yrityksen kannattaa korjata tilanne ajoissa. Esimerkiksi vanhentuneet vastuuhenkilötiedot, puuttuva edunsaajailmoitus, ilmoittamatta jääneet työnantajasuoritukset tai epäselvä alihankintaketju voivat aiheuttaa tarpeetonta epäselvyyttä myöhemmin.

Tämä ei tarkoita, että yrityksen pitäisi varoa normaaleja liiketoiminnan muutoksia. Kasvu, rakennemuutos, kansainvälistyminen, investoinnit ja tappiot kuuluvat yritystoimintaan. Tärkeää on, että yritys pystyy tarvittaessa osoittamaan, mistä muutokset johtuvat.

Rehellinen yritys hyötyy selkeästä tietopohjasta

Harmaan talouden selvitystoiminnan laajeneminen on osa laajempaa kehitystä, jossa viranomaiset hyödyntävät tietoja aiempaa tehokkaammin. Yrityksille tämä merkitsee ennen kaikkea sitä, että taloushallinnon ja rekisteritietojen laatu korostuu.

Rehellisesti toimivan yrityksen ei tarvitse suhtautua muutokseen uhkana. Päinvastoin, toimiva valvonta parantaa kilpailuympäristöä ja vähentää niiden toimijoiden etua, jotka jättävät velvoitteensa hoitamatta.

Yrityksen oma tehtävä on varmistaa, että sen perustiedot, ilmoitukset, sopimukset ja taloushallinto kestävät tarkastelua. Kun tiedot ovat ajan tasalla ja poikkeamat pystytään perustelemaan, viranomaisasiointi, rahoitusneuvottelut, asiakassuhteet ja sopimuskumppaneiden tarkistukset sujuvat huomattavasti helpommin.

Artikkelin tiedot perustuvat Verohallinnon, valtiovarainministeriön ja valtioneuvoston julkaisemiin virallisiin aineistoihin. Artikkelissa on viitattu erityisesti lakiin Harmaan talouden selvitysyksiköstä sekä tilaajan selvitysvelvollisuudesta ja vastuusta ulkopuolista työvoimaa käytettäessä annettuun lakiin.

Lähteet

• Verohallinto / Harmaan talouden selvitysyksikkö: Harmaan talouden selvitysyksikön palvelut laajenevat, hankeuutinen 29.5.2026

• Valtioneuvosto / valtiovarainministeriö: Harmaan talouden selvitysyksikön toimiala laajenee, tiedote 4.12.2025

• Valtioneuvosto: Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen VM/2026/94, päätös 28.5.2026

• Hallituksen esitys HE 183/2025 vp eduskunnalle laiksi Harmaan talouden selvitysyksiköstä annetun lain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

• Verohallinto: Verotus – Harmaan talouden torjuntatilastot