Oikeusministeriö on käynnistänyt maksukyvyttömyyslainsäädännön muutosten valmistelua. Osakeyhtiöiden kannalta merkittävä tausta on huhtikuussa 2026 voimaan tullut EU-direktiivi, joka edellyttää jäsenmailta muutoksia muun muassa konkurssia edeltäviin yrityskauppoihin, velkojien tiedonsaantiin ja yhtiön johdon velvollisuuksiin. Uudistuksen yksityiskohdat ratkaistaan kansallisessa lainvalmistelussa: nykyiset konkurssi- ja yrityssaneeraussäännökset ovat edelleen voimassa.
EU:n direktiivi (EU) 2026/799 hyväksyttiin 30.3.2026 ja julkaistiin 1.4.2026, ja se tuli voimaan 21.4.2026. Direktiivin tarkoituksena on yhtenäistää eräitä maksukyvyttömyysmenettelyn keskeisiä osia EU-maissa, jotta omaisuutta voidaan selvittää tehokkaammin ja velkojien saatavien takaisinmaksu olisi ennakoitavampaa. Direktiivi ei itsessään korvaa Suomen konkurssilakia tai yrityssaneerauslakia, vaan edellyttää kansallisia täytäntöönpanotoimia.
Konkurssia edeltävää liiketoiminnan myyntiä halutaan sujuvoittaa
Direktiivi edellyttää niin sanottua pre-pack-menettelyä. Siinä talousvaikeuksiin joutuneen yrityksen liiketoiminnan tai sen osan myyntiä voidaan valmistella jo ennen varsinaisen maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamista ja toteuttaa nopeasti menettelyn käynnistyttyä. Tavoitteena on säilyttää toimintakykyisen liiketoiminnan arvo sen sijaan, että omaisuutta realisoitaisiin hajanaisesti.
Osakeyhtiöille menettely voi tulevaisuudessa tarjota vaihtoehdon tilanteeseen, jossa liiketoiminta on itsessään elinkelpoista mutta yhtiön velkarakenne ei ole. Velkojille merkityksellistä on, millä menettelyllä kauppahinta ja myynnin avoimuus turvataan. Kansallisen toteutuksen yksityiskohdista ei ole vielä tässä vaiheessa päätetty.
Johdon velvollisuudet ja velkojien asema tarkastelussa
Direktiivissä säädetään myös yhtiön johdon velvollisuudesta hakea maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamista tietyssä määräajassa maksukyvyttömyystilanteessa. Sääntelyyn sisältyy poikkeuksia ja vaihtoehtoisia keinoja velkojien suojaamiseksi. Siksi siitä ei pidä tehdä johtopäätöstä, että suomalaisille osakeyhtiöille syntyisi jo nyt uusi automaattinen kolmen kuukauden konkurssihakemusvelvollisuus.
Lisäksi direktiivi sisältää säännöksiä konkurssipesään kuuluvan omaisuuden jäljittämisestä, ennen menettelyä tehtyjen velkojia vahingoittavien oikeustoimien peräyttämisestä sekä velkojatoimikunnista. Osakeyhtiön hallituksen ja talousjohdon näkökulmasta valmistelua on syytä seurata erityisesti silloin, kun yhtiöllä on maksuvaikeuksia, merkittäviä lähipiirijärjestelyjä tai useita velkojaryhmiä.
Mitä on jo päätetty – ja mikä on vielä avoinna?
EU-direktiivi on voimassa, mutta sen yksittäisiä velvoitteita ei tule sellaisinaan soveltaa Suomessa uutena kansallisena menettelynä ennen tarvittavia lainmuutoksia. Direktiivin täytäntöönpanolle on asetettu määräaika, joka ulottuu vuoden 2029 alkuun. Oikeusministeriön valmistelun tuloksena täsmentyy, mitä Suomen konkurssi-, saneeraus- ja mahdollisesti muuhun lainsäädäntöön ehdotetaan muutettavaksi.
Osakeyhtiön talousvaikeuksissa ratkaisevaa on edelleen tunnistaa ongelmat ajoissa ja arvioida käytettävissä olevat vaihtoehdot nykyisen lain mukaan. Saneerausmenettely voi soveltua tilanteeseen, jossa toimintaa on mahdollista tervehdyttää, kun taas konkurssin lähtökohta on maksukyvyttömän yhtiön varojen selvittäminen ja jakaminen velkojille. Tuleva uudistus saattaa muuttaa menettelyjen käytännön toteutusta, mutta sen vaikutuksia ei voi vielä arvioida lopullisesti ilman kansallisia lakiehdotuksia.
Lähteet
Oikeusministeriö: Työryhmä valmistelemaan maksukyvyttömyyslainsäädännön muutoksia
EU:n neuvoston tiedote 30.3.2026: yhteiset maksukyvyttömyyssäännöt